tiistai 21. syyskuuta 2010

Viime yönä...

...makasin hereille varmaan kaksi tuntia ja ajattelin pesto-mozzarella hesepatonkia. Ne on ihan taivaallisen hyviä! Viime talvena kulutin huomattavan paljon aikaa niiden metsästykseen, koska niitä ei oikein saa mistään ja niistäkin paikoista, mistä saa, ne on aina loppu siinä vaiheessa, kun ehdin kauppaan. Ehkä se on hyväkin, koska niissä on noin miljoona kaloria. Ja vielä parempi, etten viime yönä saanut mistään käsiini sellaista, koska en olisi mitenkään pystynyt vastustamaan. Söin sitten suruuni yksinäisen kurkkupastillin ja sain viimein nukuttua. 

Tänään ei enää ole pää kipeä, ainakaan vielä, mutta nälkä on edelleen. Eikä ole mitään suurempaa ruoan himoakaan tällä hetkellä, mutta illat ja varsinkin viikonloput ovatkin pahimpia. Toisaalta tämä tuntuu kauhean helpottavaltakin, kun ei tarvitse kuluttaa niin paljon aikaa ruokaan; ei tarvitse miettiä kaloreita, eikä proteiineja eikä sopivaa ruokailurytmiä, saa vain kolmen tunnin välein juoda pahanmakuista litkua ja unohtaa taas koko jutun seuraavaksi kolmeksi tunniksi. Mulla saattaa joskus laihduttaessa mennä monta tuntia päivässä siihen, että suunnittelen mitä syön, valmistan ruoan ja sitten vielä syön sen, nyt tähän kuluu ehkä 15 minuuttia päivässä. 

Mulla olisi nyt ajatuksena olla näillä nutreilla niin kauan kuin pystyn, sitten ihan tavallisella laihiksella ja jotain hyvää saisin seuraavan kerran vasta jouluna. Edelleen on toiveena päästä alle sataan kiloon jouluksi, toivottavasti ei ole liian suuri haave...

5 kommenttia:

  1. Tavoite ei ole mahdoton. Itse aloitin viime vuonna marraskuussa ja jouluna poissa oli 10-12 kiloa, jotka tuli vähän takaiisn jouluna, kun mässäilin 2 viikkoa. Sen jälkeen oli kova arkeen palaaminen, mutta se onnistui.

    Tunnustan alussa olin aika kova paastoilija ja menin liian alhaisilla kaloreilla...mikä ei ole hyvä idea tällaiselle ruokasekoilijalle. Toisaalta mä teen juttuni aina omin ehdoin, kun olen jääräpää.

    Ainut muuten missä minulla voi olla majoneesia on juuri tuo kanajalapeno kolmiovoileipä (hesen). Nykyisin se vaan ei oikein maistu...joskus saatto mennä kaksikin niitä o.O' siis pakettia.

    Itse kävin kyllä lääkärillä tsekkaas arvot, et jos menisin liiallisuuksiin niin joku laittais stopin.

    Mä kans unelmoin ruoasta aina välillä. Suurin dilemma onkin, että sallinko itselleni mielihalut vai ei. Joskus on hyvä antaa periksi, kun taas joskus se johtaa takapakkeihin. Itsensä kanssa siinä taistelee...ja ajoittain myös muitten kanssa.

    Itse kävin aina katsomassa kiloklubin ja kalorilaskurin foorumeita ja ruoka ym. ohjeita. Ne autto pitkälle samoin muitten laihis blogit. Tottakai tietoa oli jo ennenstään, mutta toteutus omassa projektissa aina ns. pissi kintuille, kun ei tajunnut että tosiaankin ei ne menneisyyden ja tulevaisuuden kummitukset laita ruokaa suuhuni vaan minä itse.

    Kauan kesti myös tajuta, että karkkia ilman voi elää.

    Onneksi olen aina tykännyt salaateista, hedelmistä ja vihanneksista, joten niiden opetteluun ei tarvinnut opetella.

    Suuri apu on ollut Sukrin makeutusaine (sokeriton.fi), kun muista yleensä tulee vatsavaivoja.

    Tavaksi otin kokeilla 1-3 hedelmää tai vihannesta viikossa...joita mahdollisesti ennen en ollut yhdistellyt tai maistanut. Okei jotkut oli ihan hirveitä, mutta joskus löyty uusi suosikki. Se oli jopa jännittävää..selvittää miten se syödään ja muutkin kiinnostu siitä mitä nyt kokeilin.

    Sorii...tuli taas naputeltua. Nyyt pitää taas rientää. Tsemppiä :)

    VastaaPoista
  2. Mä onnistuin viime vuonna lihomaan tuon 10-12 kiloa vähän venähtäneen joululoman aikana... :/ Ihan mieletön pudotus kyllä, saisinpa minäkin niin paljon lähtemään ennen joulua!

    Minä myös tykkään ihan aidosti salaateista ja hedelmistä, mutta Suomessa on ihan hullua, kun täällä roskaruoka tulee suhteessa paljon halvemmaksi kuin terveellinen ruoka. Mun laihdutusajan herkku, jota käytän korvaamaan karkkeja on pilkotut tompat, paprikat ja kurkut dipattuna kevytkermaviilistä tehtyyn sourcream&onion -dippiin. Siihen vielä raejuustoa proteiineja antamaan, niin ei edes kaipaa perunalastuja.

    VastaaPoista
  3. Mä dippaan jogurtteihin ja pakastan jogurtteja joskus(siis antaa olla siellä hetken)...voila siinä on jädeä, joka on kevyemmän makuinen. :)

    Joo toi on totta että terveet ruoat on kalliita, mutta toisaalta etsiessään erilaisia hintoja ja vertailee niitä niin tulee liikuttua kauppojen väliä ja saa liikuntaa. Ja aikaa menee pois syömisestä.

    VastaaPoista
  4. Hyvin voit päästä tavoitteeseesi! Mä ainakin pidän peukut todellakin pystyssä! Ja tsemppiä nutraamiseen. Oon joskus kokeillut vastaavaa ja se oli aika kärsimystä. Enää en pystyisi! Oon kyl käyttäny noita yhden aterian korvaamiseen päivässä.. Toivottavasti tulee tuloksiakin! :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos kannustuksesta Linda! :) Mulla on takana myös aika monta epäonnistunutta nutrauksen aloitusyritystä, mutta jospa tämä nyt onnistuisi...

    VastaaPoista