maanantai 29. marraskuuta 2010

Pikkujoulu ohi

Viikonloppu ei syömisen kannalta kovin hyvin sujunut, ostin itse herkkuja ja sitten sain vielä lahjaksi herkkuja ja söin kaiken! :( Tänään yritän taas aloittaa kolmen viikon nutraamisen, mikä loppuisi sitten vasta ennen joulua. Ei ole ollut nälkä, eikä mitään mielitekojakaan. Ennen aina nutraamisen aloituspäivät oli ihan kauheita, nyt olen niihin jo tottunut. Ehkä siksi, että olen joutunut aloittamaan (uudelleen) niin monta kertaa! :D 

Uskomatonta, että jouluun on vajaa kuukausi. Jos saan tahtoni läpi siinä leikkausasiassa, niin tämä on sitten viimeinen joulu, jolloin voin herkutella. Ostin kaappiin muutaman paketin neekerinsuukkoja, koska aina haluaisin niitä jouluna ja aina ne on loppuunmyyty, toivottavasti ei ole aattona suukot syöty jo aikoja sitten... Ja karkkikeppejä, pari suklaarasiaa ja perunalastuja on myös pakko saada. Minulla kyllä joulun henki tuntuu asuvan karkkirasioissa ja sipsipusseissa. Olen ajatellut, että tänä jouluna herkutteluajan sijaan yrittäisin keskittyä kiloihin. Viisi kiloa jouluherkuttelusta ei tunnu kohtuuttomalta, joten saisin herkkuja 35 000 kilokalorin edestä. Ehkä tuolla menetelmällä olisi helpompi pitää kilot kurissa. Syön aina jouluna ihan liikaa ja oikein odotan joulussa sitä, että annan itselleni luvan syödä. Tuntuu aika sairaalta ajattelulta. Toisaalta mietin myös sitä, että kuinka paljon yltiöpäinen jouluherkutteluni liittyy siihen, että joulu on niin selkeästi perhejuhla ja silloin tavallaan korostuu suru siitä, etten saanut lapsia. Ehkä osittain tunnesyön juuri siksi. Mutta täytyy myös olla unohtamatta sitä, että minä nyt vain rakastan ruokaa ja rakastan syömistä. 

Vaa'alla en taaskaan uskalla käydä ja parempi niin. En usko, että sillä olisi mulle mitään positiivistä viestiä. :) Ehkä sitten joskus ensi vuoden puolella... :)  



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti