keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Laihdutussuunnitelma

Tänään on kesän kestävän (toivottavasti) laihdutukseni ensimmäinen päivä. Sen piti olla jo maanantai, mutta minulla on ollut aivan hirveä migreeni viimeiset kaksi päivää, enkä ole edes ajatellut ruokaa.  Olen kehitellyt itselleni jonkinlaista jokapäiväistä ruokavaliota, jossa olisi tilaa vaihtelulle varsinaisen ruokavalion lisäksi, mutta tämä versio mitä tänään noudatin tuskin tulee toimimaan…  Aamupalaksi söin 125 grammaa rahkaa, johon oli sekoitettu puoli desilitraa mustikoita, noin desilitran All Bran muroja ja pari ruokalusikallista rasvatonta raejuustoa. Se oli maultaan ihan ok, joskaan minulle ei ole koskaan ollut ruokahalua aamulla. Noin tunti aamupalan jälkeen vatsaani alkoi sattua ihan tosissaan ja kiemurtelin tuskasta, kunnes... … no, luotan mielikuvitukseenne, että tiedätte mitä sitten tapahtui… En tiedä mikä sen sai aikaan, mutta jos sama toistuu huomenna, jonkin pitää muuttua.

Lounaalla söin loput rasvattomasta raejuustosta, ehkä neljännespussillisen kruunuvihannessekoitusta ja lusikallisen punaisia linssejä, lusikallisen vihreitä linssejä ja kaksi lusikallista kikherneitä, jotka olin keittänyt kotona valmiiksi. Ajatuksena oli, että tämä olisi lounaani joka päivä, mutta tiedän jo nyt, ettei tule onnistumaan. Varsinkin linssi ja kikhernesekoituksen syöminen oli tuskaa, se tuntui kestävän ikuisuuksia ja pureskelin mautonta mössöä loputtomiin ennen kuin sain sen nieltyä. Kruunusekoituksessa taas ongelma oli päinvastainen, maku oli kamala. Täytynee keksiä jokin kastike, jonka avulla saan ne paremmin alas tai tehdä gratiinia. Iltapäivällä söin marjapuuroa, koska tein sitä viikonloppuna ja sitä oli jäljellä, mutta olen ajatellut välipalaksi paria desiä maitoa, josta teen jääkahvin Nescafen jääkahvipussin avulla ja hedelmää. Tuo jääkahvi olisi samalla sallittu herkkupala. Kuudelta syön samanlaisen rahka-annoksen kuin aamulla ja iltapalaksi olen ajatellut ruispuuroa ja rasvatonta maustamatonta jogurttia, joista ensimmäiseen viipaloin banaania ja jälkimmäiseen lisään persikkakuutioita.

Tämän oli tarkoitus olla ruokavalioni koko kesän ajan, mutta jo ensimmäisen päivän perusteella tiedän, että joudun muokkaamaan sitä. Ensinnäkin, en saa tarpeeksi proteiineja ja ruokaa on määrällisesti aivan liikaa. Minulla on myös ollut ihan hirveä jano koko päivän, vaikka ruoassa ei pitänyt olla paljoakaan suolaa, mutta ehkä sekin liittyy vain ruoan määrään. Olo ei ole mitenkään kovin hyvä, pää särkee edelleen, enkä tunne oloani kylläiseksi, ainoastaan täydeksi. Ehkä se menee ohi muutamassa päivässä…

Tämä vain tuntuu niin hankalalta, koska lehdet ja netti on täynnä neuvoja siitä, mitä kaikkea pitäisi ehdottomasti sisällyttää päivittäisiin terveelliseen ruokavalioon, mutta ei kai tarkoitus voi olla, että syödään ihan pikkuruisia määriä kaikkea mahdollista?! Siihen menisi ikuisuus, niiden ostamiseen ja valmistamiseen ja syömiseen. Miten pitkästyttävältä ja epämiellyttävältä tuntuukaan syödä vain terveellisiä ruokia, ensimmäistä kertaa ymmärrän niitä alipainoisia ihmisiä, jotka sanovat, ettei heidän vain tule syötyä ja että heille ruoka on vain polttoaine. Jos ei heidän suussaan mikään maistu hyvältä, ei ihme, että heillä on vaikeuksia pakottaa itsensä syömään!

Mutta, kokeilen tätä samaa nyt vielä muutaman päivän ja mietin siihen sitten muutoksia. Jotenkin ruokavalioon pitäisi saada lisättyä vielä ainakin tomaatteja, ananasta ja rypälemehua. Raejuustoa pitää myös lisätä proteiinin lisäämiseksi. Mutta jos proteiinia pitäisi saada gramma painokiloa kohden päivässä, se on melkoinen määrä raejuustoa… Enpä tiedä… Syötin nämä tiedot kiloklubiin ja ainakin kuitua pitäisi saada enemmän ja ruokavalio on senkin mukaan liian hiilihydraattipainotteinen.  Koska on kesä ja kuuma, olen päättänyt ainakin toistaiseksi sallia itselleni limsaa ja toisinaan myös mehujäitä. Jos en pysty pysymään kohtuudessa, luovun niistä kokonaan. Muut herkut ovat kokonaan pannassa.

Perjantaina käyn vaa’alla ja pidän sitä painoa aloituspainona. Tavoitteena olisi laihtua kilo viikossa, mutta toiveena päästä alle sadan kilon syyskuun ensimmäiseen päivään mennessä. Katsellaan, miten sujuu. :)


10 kommenttia:

  1. Moi,

    olen itse laihduttanut ruokavaliolla, joten ajattelin kommentoida ateriasuunnitelmaasi.

    On ihan normaalia, että ruuan määrä tuntuu paljolta. Se on hyvä, kun valitset oikeanlaista ruokaa. Tuntuu kivalta, kun saa syödä reiluja annoksia ja mahakin tottuu pian.

    Yhtä asiaa sinuna miettisin: voitko pysyä ruokavaliossa, joka ei ole maistuva? Jos ruoka maistuu suussa pahvilta, varmasti herkuttelet yltiöpäisesti ennemmin tai myöhemmin. Laita itsellesi maistuvaa ruokaa. Minusta esim. pakastevihannekset ovat kauheita. Ostan läjän tuoreita juureksia, maustan ja laitan valtavan satsin uuniin. Otan niitä evääksi ja lämmitän niitä kotonakin. Olen myös oppinut maustamaan ruokia, tykkään erityisesti intialaisesta ja sitä ruokaa on kiva maustaa huolella.

    Kannattaa etsiä netistä herkullisia ja vähäkalorisia reseptejä (on sellaisia!) ja laittaa ruokaa mistä nauttii. Muuten tunnet, että olet kieltänyt itseltäsi kaikki nautinnot. Sitähän ruoka on, nautintoa.

    VastaaPoista
  2. Moi! Samaa olen miettinyt, mutta minun logiikkani tässä asiassa oli se, että jos ruoka ei ole hyvää, en syö sitä liikaa.

    Minulla on tapana tehdä aivan ihanaa kasvisgratiinia ja tuossa olisi kalorien suhteen tilaa sille, joten ehkä alan syömään sitä. Siinä vain on juuri se ongelma, että syön sitä niin paljon kerralla, kun aina vain otan hiukan lisää. Täytyy laskea paljonko siitä kertyy kaloreita.

    Pitää etsiä netistä reseptejä kevyeen ruokaan. Salaatteja jo teenkin usein ja ne ovat herkullisia, varsinkin kreikkalainen salaatti. Intialaista ruokaa voisinkin joskus kokeilla, kiitti vinkistä! :)

    VastaaPoista
  3. Komppaan ensimmäistä kommentoijaa! Jos ruoka maistuu suussasi pahvilta, niin miten todennäköisesti tulet syömään sitä seuraavat 50 vuotta? Mutta samaan hengenvetoon täytyy todeta, että joidenkin tutkimusten mukaan ihmiset tykkäävät siitä ruoasta mitä eniten syövät. Eli jos syöt vain karkkia ja mäkkärimättöä, ei muu enää maistukaan. Mutta jos muutat tapojasi (syöt paljon kasviksia) hetken päästä huomaat että se entinen mättö onkin ihan hirveää! Suosittelen jälleen tuota KG-lehteä (nettisivut www.kglehti.fi,sieltä löytyy paljon ruokaohjeita ja niiden kalorit on valmiiksi mietitty!!!)
    Tuo gratiini on hankalaa koska siinä on paljon juustoa. Mutta en näe siinä suurta ongelmaa, jos silti syöt monipuolisesti ja terveellisesti. Kiva kuulla että olet nyt jotenkin positiivisemmalla mielellä :) Muista silti, että et rääkkää itseäsi vaan teet elämänpituisen muutoksen :P

    VastaaPoista
  4. Totta. Mutta silloin ensimmäisellä laihdutuskerralla huomasin sellaisen ilmiön, että kun ei saanut koskaan mitään hyvää, niin sitten ihan tavallinenkin ruoka alkoi maistua todella hyvältä. Sitä tilaa tavoittelen nytkin mauttomalla ruoalla. Mutta sekin on totta, että tuskin kauan jaksan, jos kaikki maistuu pahalta.

    Tarvitsee katsoa nuo nettisivut. Olen sen verran tarkka rahan suhteen, etten osta lehtiä, mutta kirjastosta voisin lainata.

    Laitan gratiiniin yleensäkin vain kolmanneksen siitä juustomäärästä, mitä ohjeessa on, joten ei siitä varmaan kauheasti kaloreita kerry. Täytyy huomenna laskea paljonko koko vuoallisessa on kaloreita.

    Mielialat on aika vuoristorataa, mutta jospa tämä tästä. :)

    VastaaPoista
  5. Moi,

    lähetin tuon ensimmäisen kommentin ja pakko vielä jatkaa.

    Oikeasti, ei se ole niin että on vain mautonta (=uusi ruoka) ja maukasta (=vanha ruokavalio). En tiedä mikä se sana on suomeksi, mutta englannissa on sana "palette". Se on ikään kuin kyky aistia makuja ja makuyhdistelmiä. Kun ei enää syö hirveästi rasvaa, suolaa ja sokeria "paletti" laajenee.

    Itse olen alkanut rakastaa ruokaa vasta, kun olen opetellut laittamaan sitä maistuvaa ruokaa itse. Ennen elin herkuilla, en siis syönyt ns. oikeaa ruokaa juuri ollenkaan. Nyt nautin etnisestä ruuasta, kasviksista, hedelmäsmoothieista (niistä saa tosi hyviä ja vähin kalorein) ja hesemättö ei maistu suussa miltään.

    Kannattaa kokeilla, ruuanlaitto on hauska uusi harrastus ja paino voi pudota itsestään. Onnea matkaan, tulen taas katselemaan kuulumisia blogistasi.

    VastaaPoista
  6. Olen huomannut aiemmin saman, että kun en syönyt sitä roskaa, mitä yleensä, alkoi ihan mikä tahansa ruoka maistua hyvältä ja sitten kun vihdoin vuoden laihduttamisen jälkeen sallin itselleni jouluna perunalastuja, ne olivatkin suuri pettymys, koska ne eivät maistuneetkaan niin hyviltä kuin olin muistanut. Nyt oli iltalehdessäkin, että roskaruokaa syövien makuaisti ei ole yhtä tarkka kuin terveellisesti syövien.

    Minulla on aika kaksijakoinen suhde ruoanlaittoon. Tykkään laittaa ruokaa niin, että siihen on aikaa, esimerkiksi viikonloppuisin, mutta sellainen jokapäiväinen arkiruoanlaitto on aika pakkopullaa. Enkä koskaan keksi mitä laittaisin. Ja kun keksin jotain vähäkalorista, kohta pilaan sen lisäämällä siihen hiukan juustoa tai suolaa... Mutta intialainen ruoka alkoi ihan tosissaan kiinnostaa, kun mainitsit sen aiemmassa kommentissasi. Katselinkin jo eilen reseptejä, viikonloppuna voisi kokeilla. :)

    VastaaPoista
  7. Sulla on valtavan suuri tavoite edessä joten hatunnosto jo sille, että alat urakkaan.

    Muutos lähtee aina itsestä. Mikään ulkopuolinen taho, mikään ulkonäkökriteeri ei auta sinua asiassa, jos se muutoksen tuli ei pala sinussa itsessäsi.

    Viisi vuotta ahmimishäiriöstä kärsineenä (2 vko ahmin, 2 vko kituutin) olen nyt vihdoin saannut sen oikean suunnan elämässä. Ei kaloreiden laskemista, ainoastaan tietoista kasvispainotteista syömistä. Kilot ovat karisseet noin kilon viikkotahtia, ja ruokavalioni koostuu marjoista, kasviksista, hedelmistä, munista, jogurtista, rahkasta ja joskus puurosta ja kalasta.
    Lisäksi 3 tunnin kävelylenkkiä viikossa ja 3 salitreeniä.

    Ja vielä sekin, että muutoksen täytyy olla tarpeeksi hidasta ja pitkäkestoista. Yksi huono päivä / valinta ei saa suistaa taas viikon ahmimiskierteeseen ja itseinhoon. Päinvastoin, jos joku päivä sorrut ahmimaan, jatka seuraavana päivänä terveellisesti, "kompensoimatta" ahmimista.

    Asiat ovat lopulta niin yksinkertaisia. :) tsemppiä sinulle!

    VastaaPoista
  8. Joo, no, olen yrittänyt laihduttaa vuosikausia, joten en tällekään yritykselle realistisesti mitään valtaisia onnistumisenmahdollisuuksia näe. Toivon, että onnistun, mutta olen epäonnistunut niin monta kertaa ennenkin. Ja toisinaan onnistunutkin ja sitten lihonut uudelleen... :/

    Minulla on myös ollut kaikenlaista ongelmaa ruoan kanssa, ihan aina. Mutta vasta lukion jälkeen paino lähti käsistä ihan tosissaan. Minun myös pitäisi oppia ajattelemaan, että teen pysyvän muutoksen, enkä vain laihduta. Enkä yritä liikaa kerralla. Siihen laihdutus on kaatunut liian monta kertaa.

    Mutta jospa tällä kertaa vihdoin onnistuisin! Pakko ainakin toivoa! :)

    VastaaPoista
  9. Kummalliselta kuulostaa tuollainen "täytyy juoda rypälemehua"-dietti. Suosittelisin käyntiä ravitsemusterapeutilla, ettei tule mentyä ojasta allikkoon.

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  10. En oikeastaan tarkoittanut niinkään dieettiä, vaan ruoka-aineita, joita kuuluu terveelliseen ruokavalioon, kuten parsa, joka on maailman terveellisin ruoka tai tomaatti lykopeenin takia ja tuo rypälemehuhan toimii kuten punaviini eli auttaa sydäntä ja verisuonia(ilman alkoholin haittoja). Se vain, että jos ottaa huomioon kaikki suositukset siitä, mitä ehdottomasti pitäisi syödä joka päivä, niin se on melkoinen määrä ruokaa.

    Minulla on aika ravitsemusterapeutille heinäkuun alussa. :)

    Kiitti! :)

    VastaaPoista