maanantai 27. helmikuuta 2012

Hei!

Ulkona on jo ihan keväistä... Minä en ehtinyt vielä huomaamaan talveakaan, joten tämä on nyt vähän outoa. En tykkää yhtään, että illat on valoisia vielä myöhäänkin, se on pahinta keväissä. Mutta muuten olen tällä hetkellä kevään suhteen ihan ok. Kaikki ajatukseni ovat niin suuntautuneina leikkaukseen, etten nyt osaa edes ahdistua keväästä. Näin viime yönä unta leikkauksesta. Tosin olen melko varma, ettei se ollut enneuni, koska minut leikattiin Citymarketissa ja kirurgi antoi minun itse valita leikkausvälineet. Tai ainakin se on käsittääkseni melko epätodennäköinen skenaario… 

Leikkaukseen on enää kolme viikkoa! Ihan uskomatonta! Pelko on onneksi vähentynyt, olen alkanut suhtautua aika fatalistisesti; aion mennä sinne ja se siitä, tapahtuu, mitä tapahtuu. Minua kuitenkin hieman ahdistaa itse leikkaus. Kestän hyvin kipua, enkä pelkää neuloja tai verta tai muuta vastaavaa, mutta silti ajatus siitä, että minuun tehdään reikiä ja minusta leikataan pala pois, on epämiellyttävä. Enemmänkin silti pelkään nukutusta, olin niin sekaisin viime kerran jälkeen. Sitten kun lopulta tajusin, etten ole rautatieasemalla kymmenien ihmisten ympäröimänä, vaan ihan yksin sairaalassa, aloin rauhoittua, mutta leikkauspäivä oli todella kamala. Mikä minua eniten pelottaa, on se, että minulle ehkä laitetaan katetri. Se on inhottava ajatus ja jos minulla on minkäänlaista sananvaltaa, en taatusti suostu siihen! Nyt odotan, että leikkaus olisi ohi ja toipuminen voisi alkaa.

Ruoan suhteen minusta tuntuu, kuin olisin sopeutunut ajatukseen siitä, etten voi enää syödä. Se ei pelota, vaan tuntuu helpottavalta. En voi enää tehdä huonoja valintoja, koska minulla ei ole valinnanvaraa. Tiedän, että minulla tulee olemaan vaikeuksia, mutta kaikki nämä ahmimisen täyteiset vuodet eivät ole todellakaan parantaneet elämääni, joten nyt on aika kokeilla jotain uutta. Siitä huolimatta minun on edelleenkin aivan mahdoton kuvitella, että laihtuisin. Jostain syystä olen vakuuttunut, että pääsen ehkä hieman alle sadan kilon, mutta painonlasku loppuu siihen. Toivottavasti olen väärässä. Mutta nyt minä en ole VIELÄKÄÄN laihtunut! Tämä alkaa jo olla ihan uskomatonta! Nutriletit eivät ole toimineet yhtään paremmin, joten aion jatkaa noilla Naturdietin tuotteilla, ihan vain siksi, että olen ne jo ostanut. Kommenteissa neuvottiin juomaan vihreää teetä, enemmän vettä ja liikkumaan, joten yritän nyt keskittyä niihin tällä viikolla. Ainakin siihen juomispuoleen, toivottavasti liikuntaankin. :)

Monessa blogissa on aina silloin tällöin arvonta ja se on minusta varsin hieno ajatus. Ongelma on vain siinä, että kun minä olen jo aivan toivottoman huono ostamaan lahjojakin, jonkin sellaisen arvottavan löytäminen, joka ei aiheuttaisi katkeraa pettymystä onnellisessa voittajassa, olisi todennäköisesti mahdotonta. Mutta silti arvonta on kiva ajatus. Ajattelin, että voisin pitää vaikka eloonjäämisarvonnan, jos selviän leikkauksesta hengissä.

Viikonloppuna sain muuten peräti neljä uutta lukijaa! Toivottavasti ette odota mitään erityisen hienoa lukukokemusta; tämä blogi sisältää lähinnä valitusta tästä sotkusta, jonka pitäisi olla elämäni. :) Mutta tervetuloa lukemaan! :)

8 kommenttia:

  1. Toivon sinulle paljon jaksamista ja onnea.:) Uskon, että leikkaus menee hyvin. Onko sinun pakko pudottaa painoa leikkaukseen mennessä, vai riittääkö että paino ei näiden 3 viikon aikana nouse?

    - R.C

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Kiitos. :)

      Ongelma on siinä, että ENEn tarkoitus on tässä vaiheessa saada rasvaa pois maksasta, jotta kirurgi pääsee käsiksi mahalaukkuun ja jos ei paino putoa, leikkaus vaikeutuu. Mutta muutaman kilon pudotus pitäisi riittää, jos paino nyt vihdoin alkaisi laskemaan. Jos ei, niin sitten en tiedä voidaanko leikkaus tehdä.

      Poista
    2. Okei, pohdiskelin vain kun et nyt kuitenkaan ole mielestäni mitenkään niin iso, että leikkaus olisi riski.O_o Siksi luulisi, että kunhan nykyinen paino ei nouse, niin leikkaus onnistuisi. Itse olin painavimmillani 106 kiloa, joka on vain kaiketi vain 9 kiloa vähemmän, kuin nykypainosi? Toivon kuitenkin, että leikkaus helpottaa elämääsi ja parantaa itsetuntoasi.:) Saathan säännöllistä terapiaa leikkauksen jälkeen?

      - R.C

      Poista
    3. Suomessa on kuollut yksi, ulkomailla jokunen lisää. Mutta se yksi Suomessa kuollut oli huomattavasti vanhempi ja hänellä kai oli joitain liitännäissairauksia. Mutta leikkaus on aina riski. Mutta jospa se menisi hyvin.

      Niin toivon minäkin ja uskon, että jos vain laihdun, elämäni muuttuu helpommaksi.

      Terapiasta en vielä tiedä, sitä täytyy alkaa ajattelemaan sitten, kun leikkaus on ohi.

      Poista
  2. Eloonjäämisarvonta kuulostaa aika hurjalta, sellaista ei ihan joka blogista löydykään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! :) Täytyy kyllä pitää sellainen, jos vain olen hengissä vielä huhtikuussa! :)

      Poista
  3. 0/ Täällä ilmoittautuu yksi uusista lukijoistasi! Tänään sain luettua koko blogisi ihan alusta, tähän postaukseen saakka. Usko pois, mielenkiinto pysyi koko ajan yllä, tänään jopa sorruin blogiasi lukemaan kesken työpäiväni.. :D

    Tsemppiä jatkoon. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Tervetuloa! :)

      Minusta tuntuu, että jaarittelen samoja asioita uudelleen ja uudelleen ja kyllästytän kaikki lukijani, mutta kiva, jos et tylsistynyt. Älä nyt vaan saa potkuja minun takiani. :)

      Kiitos! :)

      Poista