keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Jos elämä aukeaisi yhtä helposti kuin uusi Lambi-pakkaus

Raivostuttavaa, miten jotkut mainokset jää soimaan päähän. Liikaa tv:n katselua, oletan... 

Minulla on ollut todella kurja olo, koska äitini rajanaapuri aiheuttaa hankaluuksia ja äitini ottaa ne niin raskaasti. Kestän omat vastoinkäymiseni paljon paremmin kuin äitini vastoinkäymiset ja minua ahdistaa, etten tiedä, mitä tehdä tai miten auttaa. Koko sota alkoi siitä, kun äitini pyysi naapuria olemaan ajamatta pihamme läpi pellolleen, koska iso traktori sai pihatiemme täysin kuravelliksi ja miehellä on omakin tie, jota käyttäessään hän joutuu kiertämään ehkä kokonaiset 100 metriä. Sen jälkeen hän on tehnyt kaikkensa hankaloittaakseen äitini elämää. Hän on rikas ja hänellä on tuttavia kunnanvaltuustossa, joten hänen naurettavat vaatimuksensa yleensä menevät läpi. Nyt hän taas valittaa, että meidän maidemme muka huono ojitus aiheuttaa ongelmia hänen pelloilleen ja ne täytyy uusia, mikä tulisi kalliiksi. Äitini on ihan hermoraunio asian takia, koska meillä ei ole siihen varaa, eikä ojituksessa myöskään oikeasti ole mitään vikaa. Minä vihaan sitä, miten joudumme uudelleen ja uudelleen antamaan periksi asiat, jotka on ihan puhdasta vinoilua, mutta joihin rikas ihminen saa kunnan tuen. En tiedä mitä tehdä tai minne valittaa tai mistä saada apua. Haluaisin vain, että äitini saisi olla rauhassa. Pelkään, että hän saa sydänkohtauksen, kun hän jatkuvasti joutuu murehtimaan ja olemaan nukkumatta. Vihaan sitä, ettei maailmassa ole mitään oikeudenmukaisuutta, että edelleen köyhät ihmiset eivät mahda yhtään mitään rikkaiden ihmisten oikuille. Se aiheuttaa minussa niin syvää ahdistusta ja avutonta raivoa, koska ei ole mitään, mitä voisin tehdä. Inhoan sitä, että äitini joutuu nöyrtymään ihan puhtaalle ilkeydelle. 

Eilinen oli aivan hirveä päivä muutenkin. Aamulla sain melkein halvauksen vaa'an näyttäessä 267, kunnes tajusin, että tuskin edes minä onnistun lihomaan 150 kiloa parin päivän aikana. Olin vahingossa kääntänyt vaa'an näyttämään eri yksikössä kuin pitäisi. Lopun päivää vietinkin vuorotellen sängyssä ja vuorotellen vessassa; en usko, että minulla on koskaan ollut niin paha migreeni. Join aamulla useamman kupillisen teetä, vaikka tiedänkin, ettei tee sovi migreenistä kärsiville, mutta koska olen niin pitkään ollut varovainen teen suhteen, olin unohtanut, minkälaisen migreenin siitä saa. Yleensä lääkitsen migreeniäni suolakurkuilla, mutta nyt minulla ei ollut niitä kotona, enkä pystynyt menemään siwaan. Ainoa ruoka, mitä minulla oli, on ketchuppi ja harkitsin sitä jonkin aikaa, mutta tulin siihen tulokseen, ettei se ole kovin hyvä idea. ENE:stä en oikein tiennyt, että pitäisikö yrittää syödä ne vai ei, mutta minun ei tehnyt mieli mitään ja oksentelin muutenkin, joten en syönyt kuin pari pussillista eilen. Menin aikaisin nukkumaan ja aamulla onneksi oli jo parempi olo, joskin pää tuntuu edelleen aralta. 

Leikkaus lähenee ja jännitys kasvaa... Olisipa se jo ohi. :) 


8 kommenttia:

  1. Tosi ikäviä tuollaiset paskapäänaapurit :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Ja kun se on ihan pelkkää kiusantekoa, kertaakaan ei ole ollut kyse mistään oikeasti merkittävästä asiasta. Harmittaa niin suunnattomasti äidin puolesta.

      Poista
    2. Kai heidän on pakko antaa jonkun ammattilaisen tarkistaa tuo ojitus. Jos siinä ei ole mitään vikaa, niin sehän olisi miltei laitonta alkaa vaatimaan rahaa äidiltäsi. :/ Toivon todella että tilanne ratkeaisi hyvin. On sydäntä särkevää nähdä vanhempien kärsivän.

      Ja onnea leikkaukseen! Siitä alkaa uusi luku elämässäsi, ja muutosta tulee 100% varmuudella. :) Myös pikaista paranemista migreenin suhteen.

      Poista
    3. Se on todella kamalaa; kuten sanottu, paljon helpompi on kestää omat ongelmansa. Joku ammattilainen pitäisi varmaan hankkia sitä katsomaan, en vain oikein tiedä kuka.

      Kiitos! :) Minäkin toivon, että elämäni muuttuu. :)

      Poista
  2. Kyllä jokaisessa kunnassa pitää olla joku maatalousasioista vastaava, puolueeton ihminen. Joku maatalousneuvoja ym. Valitettavasti en tiedä tarkkoja ammattinimikkeitä. Onko maatalousihmisillä takanaan mitään lakiliittoa, josta kysyä neuvoja? Apua varmasti löytyy, kun sitä osaa vain etsiä. Eihän ketään voi jättää jonkun raharikkaan pompoteltavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää ottaa selvää. Toivottavasti joku sellainen olisi tai edes joku, joka osaisi auttaa. Harmittaa ja ärsyttää ihan hirveästi joka tapauksessa. :/

      Poista
  3. Ojitusasiat kuuluvat kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

    Asiantuntemusta ojitusasioihin taas saa ProAgrian salaojateknikoilta. Se on sitten maksullista palvelua.

    VastaaPoista
  4. Ok, kiitos! :) Pitääpä ottaa paremmin selvää.

    VastaaPoista