lauantai 5. toukokuuta 2012

Pöh...

200 grammaa plussaa. Viime viikon tuloksesta innostuneena olen syönyt vähemmän ja liikkunut enemmän ja lopputulos on tämä. Nytkö tämä laihtuminen jo loppui… :/ Tosin minulla on kuukautiset ja vähän flunssainen olo, mutta en tiedä onko sillä mitään merkitystä. En ole koskaan huomannut mitään turvotusta, mutta ei kai se näiden läskien alta näkyisikään. En ymmärrä, mistä nuo ylimääräiset 200 grammaa ovat tulleet, kun olen aivan varmasti kuluttanut enemmän kuin syönyt. Mikä edes on virallisesti laihtumista tai lihomista ja mikä ihan normaalia vaihtelua? Joskus, kun en ole ollut laihdutuskuurilla, aamupainon ja iltapainon ero on suurimmillaan ollut melkein 7 kiloa. Paljolti se on varmasti ollut nestettä, mutta noinkin paljon enemmän vaaka voi näyttää ilman, että on lihonut. Siitä huolimatta, tämä on suuri pettymys ja pelottaa ihan tosissaan, että joko nyt lakkasin laihtumasta… :/

Löysin vihdoin paidan, vielä kaiken huipuksi kammoamastani H&M:stä. Mikähän siinäkin paikassa vetää puoleensa täydellisen kokoisia ja näköisiä teinityttöjä… Ehkä sinne ei päästetä sisään normaalin näköisiä ja me megaläskitkin pääsemme asioimaan vain isojen tyttöjen osastolle.  Ei ole paljon nöyryyttävämpää tunnetta kuin heidän keskuudessaan vyöryä eteenpäin kuin elefantti gasellien keskellä. Olin jo melkein lähtemässä pois, niin kamalalta se tuntui, mutta onneksi sitten jäin, koska yksi ainoa sopiva, sopivan kokoinen paita oli vielä jäljellä ja se oli jopa mukava päällä ja hyvän mallinen, vaikka isojen tyttöjen mallistosta olikin. Joten onneksi paitaongelma on nyt hoidettu, enkä joudu menemään hautajaisiin säkkiin pukeutuneena.

Äitini ystävän kuolemaa on vieläkin niin vaikea ymmärtää. Asiaa pahentaa se, että kuolinsyy on niin epämääräinen, omaiset eivät saaneet minkäänlaista selkeää vastausta sairaalasta ja joutuvat nyt odottamaan virallista syytä ilmeisesti jopa kuukausia. Hän kuoli pari tuntia sen jälkeen, kun pääsi teholta pois ja nyt joudumme kaikki ajattelemaan, että mitä jos hänet olisi pidetty teholla, olisiko hän selvinnyt hengissä? Siitä, mihin ikinä hän sitten kuolikin. On jotenkin kamala ajatus, että hän kuoli paikassa, jossa apu olisi ollut sekuntien päässä, jos hänellä olisi ollut onnea. Ja tiesikö hän kuolevansa ja toivoi, että saisi apua, mutta kukaan ei tullut… Se on ihan hirveä ajatus. Minullakin oli sairaalassa samasta syystä niin turvaton olo, koska periaatteessahan apu on ihan lähellä, mutta mitä jos olisin vaikka pudottanut soittokellon… Ja vaikka en olisikaan, ihminen kuolee nopeasti, nopeammin kuin mitä hoitajat vastaavat kellon soittoon. Se tuntuu paljon pahemmalta, että hän kuoli sairaalassa, koska se on niin sattumanvaraista; jos vain sillä hetkellä joku olisi vaikka sattunut tuomaan lääkkeitä ja tullut mittaamaan verenpainetta… Tai mitä jos joku omainen olisi ollut paikalla... Hän saattoi tietää olevansa kuolemassa, mutta ei pystynyt pyytämään apua. Tämän epämääräisyyden takia hänen kuolemastaan jäi todella ikävä tunne. Enkä ole saanut poistettua häntä skypestäni, joten saan aina välillä viestin ”X X on online -tilassa”. Ei muuten tosiaan ole. :/ Mutta mitään ei ole enää tehtävissä ja hänen ei ainakaan enää tarvitse pelätä tai tuntea kipua.

Mutta tästä painoasiasta; minua kiinnostaisi ihan hirveästi nutrata pari viikkoa. Haluaisin nähdä toimiiko se nytkään ja miten helppoa olisi olla nutreilla, kun en muutenkaan voi paljoa syödä. Eihän siitä haittaakaan olisi ja luulisi painon edes hiukan laskevan. Saisin uutta intoa laihduttamiseen, jos viimein pääsisin sen sadankympin alle. En vain tiedä onko se hyvä idea... Minulla siis olisi noita pirtelöitä kotona, kun niitä jäi leikkausta edeltävältä ENE:ltä ja tulisi saman tien käytettyä ne pois, kun kuitenkin olen ne ostanut.

No, joka tapauksessa, ensi viikoksi toivon taas edes miinusta! Inhoan tätä tunnetta, etten voi itse vaikuttaa laihtumiseeni, koska tein tälläkin viikolla parhaani, eikä se riittänyt. Mitä jos se ei enää ikinä riitä? Silloin The Ainoalla Onnistuneella Laihdutuskerralla laskin päivittäistä kalorimäärää alemmas ja alemmas, kunnes söin ehkä 500 kcal päivässä ja siltikin laihduin todella hitaasti. Kunnes menetin motivaationi ja lihoin todella nopeasti. Tiedän, että kaiken logiikan ja järjen mukaan; kun syö vähemmän kuin kuluttaa, laihtuu, mutta mitä jos minä olen jonkinlainen poikkeus? Toivoisin, että tämä olisi suoraviivaisempaa; että laihdun täsmälleen sen verran kuin mitä on ollut kalorivajausta. Minua ahdistaa, kun en tiedä, miksi en tällä viikolla laihtunut. Tai miksi laihduin viime viikolla enemmän kuin tavallisesti. Mutta sitä on nyt vain siedettävä, en muutakaan voi. Toivottavasti ensi viikolla on parempia uutisia.

Hyvää viikonloppua! :)

16 kommenttia:

  1. +- 1kg on täysin normaalia painon vaihtelua riippuen nesteistä ja painon mittaus ajakohdasta. Eli muutaman sadan gramman lihominen/laihtuminen ei merkitse yhtään mitään.

    Se tuntuu niin hirveän oudolta, ettet meinaa millään laihtua edes tuon leikkauksen jälkeen tai nutraamisen avulla. Normaalijärjen mukaan jos ylipainoa on, sen pitäisi pudota jos syö terveellisesti.

    Yksi tapa voisi olla kirjata itsellesi ylös joka ikinen ruoka-annos ja laittaa ne vaikka blogiinkin välillä näkyviin. Koska mulla tulee edelleen mieleen, että syöt huomaamattasi ja herkuttelet, mutta et joko tiedosta asiaa tai sitten et myönnä sitä. Jos pelkästään vaikka nutraat niin terveellä ihmisellä paino tippuu ihan väkisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä kai. Mutta pettymys se on silti.

      Se on todella outoa. Olen ollut useamman kerran useamman viikon pelkillä nutrileteilla ja olen saattanut laihtua ehkä kilon tai kaksi. Minusta itsestäkin joskus tuntuu, että syön huomaamattani, mutta kun en itseni tuntien pidä paljoa ruokaa kotona, vaan käyn kaupassa joka päivä, niin se ei ole mahdollista. Joskus olen ajatellut, että ehkä minä syön unissani, mutta kun edelleen asunnossani ei ole ylimääräistä ruokaa, joten mistä minä sitä saisin... Kirjaan ylös ihan kaiken mitä syön ja juon ja lasken kalorit ja proteiinin.

      Ainoa järkevä vaihtoehto on, että peruskulutukseni on syystä tai toisesta todella pieni. Se selittäisi, miksi paino ei putoa. Ärsyttävää tämä on joka tapauksessa.

      Poista
  2. Minä olen edellisen anonyymin kanssa vähän eri mieltä. Kuudessa viikossa on lähtenyt yhteensä kuusi kiloa, se on hyvä tulos, vaikka enemmän olisitkin toivonut. Tämänviikkoinen tulos takuulla ottaa päähän ja lannistaa, mutta sellaista se valitettavasti on. Varmaan kaikilla niitä plussaviikkoja joskus tulee. Hyvä puoli on, että se usein tarkoittaa isompaa pudotusta sitten taas ensi viikolla. Laihdutus ei koskaan ole niin suoraviivaista. Niin, ja nuo kuukautiset ihan oikeasti keräävät kehoon nesteitä, itse olen lievästi ylipainoinen ja oma painoni on helposti kilon-kaksi korkeampi aina kuukautisten aikaan ja putoaa heti niiden jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavallaan kyllä, mutta minun kokoiselleni se on kuitenkin aika pieni pudotus. Ehkä tosiaan ensi viikolla putoaa sitten tämänkin viikon edestä. Olen vain aivan kauhuissani, että tämä lopahti nyt tähän. Pitäisi kai katsoa painoa vain pidemmällä aikavälillä, koska viikkokin on kuitenkin aika lyhyt aika. Ja tietysti tämäkin on jo edistystä, vaikka vain vähäistä. Mutta toivottavasti ensi viikolla tulokset on hieman parempia!

      Poista
  3. +200 grammaa on tosi vähän. Ja äitisi ystävään viitaten; alustava kuolinsyy tulee varmaan suht nopeasti (jos löytyy jokin selkeä tekijä) ja lopullinen raportti sitten puolen vuoden/vuoden sisään.(-->siskon kuolinsyy valmistui noin kolmen viikon sisällä kuolemasta)

    Aina vaan ei voi kuolemalle mitään jos jokin pettää ja pahasti. Oli teholla tai ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, mutta plussa on aina silti masentava tulos. :/

      Totta, mutta jotenkin olisi jäänyt parempi olo, jos tietäisi, että kaikki mahdollinen tehtiin. Nyt ei kukaan tiedä tehtiinkö mitään tai mitä ylipäätään tapahtui. Inhottavaa joutua jossittelemaan. Mutta ehkä sitten aikanaan varmistuu jokin selkeä kuolinsyy.

      Poista
  4. Kun mieheni teki viime viikolla liian suolaista jauhelihakastiketta, lihoin 1.7kg seuraavalle päivälle. Se lähti sitten pois about kolmessa päivässä. Olen tosi herkkä liemikuutioille, ne turvottavat kuten myös soija. Jotkut vaan kerää nestettä herkästi..
    Painoa lähtee varmaan viikon aikana:)
    Kiva että löysit kivan puseron hautajaisiin.
    -Annis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on kyllä vastaavia kokemuksia, mutta kun olen mielestäni syönyt niin vähän. Mutta voihan tämä johtua ihan kuukautisistakin. Olen vain niin peloissani, etten nytkään laihdu, koska näen tämän ainoana ja viimeisenä mahdollisuutenani.

      Joo, onneksi löysin! En tiedä mitä olisin muuten tehnyt.

      Poista
  5. En osaa sanoa muuta kuin, että tsemppiä! En millään usko, että laihtumisesi nyt pysähtyisi tähän, mutta tiedän kyllä tasan tarkkaan, miten tuo plussa vaikuttaa mielialaan. Itsehän tosiaan purskahdin itkuun tuossa toissa perjantaina, kun paino ei ollut tippunut 3:n viikkoon. Sitä voisi jo sanoa liioitteluksi. :D Jätin sitten tuon punnitsemisen vähän vähemmälle. Haluan uskoa, että sekä sinä että minä näytetään vielä ylikiloille taivaan merkit. Pitää vain jaksaa uskoa ja löytää motivaatiota. Sinäkin varmasti jonkin ajan kuluttua huomaat tuon liikunnan merkityksen hyvinvoinnille, jolloin siitä saattaa tulla mukava motivaatiolisä, joka auttaa jaksamaan noita jumituksia ja plussia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se harmittaa kyllä niin suunnattomasti, varsinkin, kun yritin parhaani. Mutta pitää taas yrittää ensi viikolla, ei kai tässä mikään muukaan auta.

      Luulen, etten koskaan löydä liikunnan riemua, nuorena kuitenkin liikuin paljon ja aina siitä tuli huono olo. Se olisi kyllä mukavaa, jos joskus itsekin kokisi ne paljon puhutut endorfiinit.

      Poista
  6. Kuukautiset tekevät samaa painon kerääntymistä itsellenikin, en uskalla kerran kuukaudessa mennä lähellekään vaakaa, koska tiedän jo valmiiksi, ettei paino ole vain jäänyt putoamatta vaan itseasiassa yleensä noussut. Mutta viikon päästä tilanne on aina eri, kuten varmasti sinunkin kohdallasi.

    Oletko muuten miettinyt, että painosi hidas putoaminen saattaisi johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta? Ystäväni sai avun lääkitysestä ja jumittanut / kerääntynyt ylipaino lähti laskuun saman tein.

    - A

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon, että siitä on kyse ja ensi viikolla on taas pudotusta nähtävissä.

      Joo, mutta kilpirauhasarvoni ovat normaalit. Luulen, että minulla on niin vähän lihasta, että peruskulutukseni on todella pieni.

      Poista
  7. Minulla nousi juuri paino kuukautisten myötä 1,5kiloa. Sitä ennen oli mukava vauhti painon pudotuksessa, joten tosi ikävä nähdä vaa'assa viikon, kahden takaisia lukemia. Painoni nousee joka kerta kuukautisten aikaan. Silti se aina harmittaa!

    Älä siis turhia stressaile. 200grammaa ei ole yhtään mitään ja painosi on viikon aikana voinut käydä jo alempanakin kuin tuossa 111,1 kilossa. Itsellä ainakin tuo 1,5kilon turvotus tulee parissa päivässä. Odotellaan kumpikin viikko ja katsotaan sitten uudestaan :). Tsemppiä sinne ja tänne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole koskaan huomannut, että kuukautiset aiheuttaisivat painonnousua, mutta toisaalta minulla on niin suuria ongelmia ruoan kanssa, etten olisi välttämättä huomannutkaan. Mutta oli kyse sitten mistä tahansa, niin tosiaan harmittaa!

      200 grammaa ei tosiaan ole kovin paljon, mutta plussa jo näin äkkiä leikkauksen jälkeen on huono juttu... Mutta ei voi kuin jatkaa.

      Tsemppiä tosiaan meille molemmille! :)

      Poista
  8. Uskon, että painosi laskee, mutta pikkuhiljaa. Älä vain liiaksi masennu tästä pienestä noususta. Itselläni paino heittelee jonkin verran riippuen monesta tekijästä (paljonko syönyt illalla yms.).
    Jos painosi jää kovin pitkäksi aikaan samaan, eikä laske, voit varmaankin kääntyä sinua hoitaneen ravitsemusterapeutin puoleen. Hän voi varmasti tarkistaa syömisiäsi ja miettiä laihtumattomuuttasi, jos painon jumitus todella tulee pitkäaikaiseksi ongelmaksi sinulle.
    Hienosti olet kuitenkin jo painoasi pudottanut. Tahti on kaikilla yksilöllinen. Tsemppiä ja jaksamista sinulle ! Kyllä sinä onnistut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En masennukaan, pitää vain yrittää kovemmin. :) Minua harmittaa se, etten tiedä mistä tämä nyt johtui, mutta ehkä pieni vaihtelu on luonnollista.

      Minulla on aika ravitsemusterapeutille kesäkuussa, niin jos en siihen mennessä ole laihtunut tarpeeksi, hän voi varmaan antaa neuvoja.

      Kiitos kannustuksesta! :)

      Poista