lauantai 23. kesäkuuta 2012

Hyvää juhannusta!

104, 6 kg. 600 grammaa viime viikosta, mutta kahdessa viikossa olen laihtunut vain 200 grammaa. Ei hyvä. Mitä tapahtui sille kaikkien hokemalle ”laihdutus on vain matematiikkaa”? Syön aika samalla tavalla, koska joudun keskittymään proteiiniin, joten vaihtelua ei pitäisi olla näin paljoa. Kun syö vähemmän kuin kuluttaa, laihtuu. Mutta kun minä syön saman verran aina, mutta en laihdu aina. Ehkä tämä on jokin nesteisiin liittyvä juttu. 

Ravitsemusterapeutilta en saanut mitenkään kehuja. En syö läheskään tarpeeksi proteiinia, en syö hedelmiä, enkä vihanneksia, en syö koskaan mitään oikeaa ruokaa, en syö riittävästi rasvaa enkä kuituja, muumikarkeistani sain nuhteita. Luulin, että hän olisi tyytyväinen ruokavaliooni. Minusta tuntuu jo nyt, etten muuta tee kuin syön, joten en ymmärrä, miten saisin vielä lisättyä proteiineja ja kasviksia ja hedelmiä ruokavaliooni. Ja ajatus hedelmistä tuntuu jotenkin epämiellyttävältä. Minulla on päiviä, jolloin ajatuskin ruoasta tuntuu vastenmieliseltä, kuin kehoni ei haluaisi mitään sisääni. Hedelmien suhteen minusta tuntuu siltä koko ajan, vaikka ennen rakastin hedelmiä. Olen myös syönyt aika usein Xylitol Muumi karkkiaskin, jossa on 30 kcal. Ajattelin, ettei siitä ole haittaa, se on pikku herkkupalani, mutta ravitsemusterapeutti sanoi, etten saisi syödä mitään karkkia ollenkaan. En tiedä, mitä ajattelen tästä. En oikeastaan näe mitään haittaa 30 kcal:in Xylitol karkeista, vaikka kuten hän sanoi, ei siitä ole mitään hyötyäkään. Se on vain 30 kcal ja päivittäinen kalorimääräni pysyy aina alle 1200 kcal:issa, joten onko sillä väliä… Kai sillä sitten on. Mutta katsotaan nyt, mitä teen sen suhteen.

Tuo oikea ruoka oli hänen mielestään ihan valtava ongelma. Minusta se on kauhean hankalaa, koska mistään oikeasta ruoasta ei saa yhtä hyvin proteiinia kuin rahkasta ja raejuustosta, joten miksi minun pitäisi syödä oikeaa ruokaa. En halua oikeaa ruokaa, minusta sen syöminen on turhauttavaa ja ärsyttävää(koska se maistuu hyvältä, mutta voin syödä vain pikkuisen), en näe mitään syytä nähdä lisävaivaa, kun jo nyt joudun ajattelemaan syömistä niin paljon. Minä syön ruokaa, joten mitä väliä sillä on, etten kokkaa joka päivä(tai koskaan) saadakseni jotain lämmintä ja turhaa. En edes tiedä mitä voisin syödä. Ehkä soijarouhetta ja linssejä, yök.:/ En oikeastaan ymmärrä, miksi hän piti sitä niin suurena juttuna, kai ravintoarvo on tärkeämpi asia kuin miten ruoka on valmistettu.

Vaikka kilot eivät ole viime aikoina niin kovasti lähteneet, niin hiukset ainakin harkitsevat jonkinlaista joukkopakoa. Vielä en ole löytänyt kasaa hiuksia tyynyltä aamulla, kuten jotkut leikatut, mutta hiuksia pestessä huomaan, että niitä lähtee aivan älyttömästi… Ne on harventuneet melkoisesti, mikä vähän hirvittää. No, minulla on paksut hiukset, joten kyllä näitä riittää vähän lähteäkin, mutta kaljuus tästä nyt enää puuttuisi. :D Mielestäni laihtumiseni on ollut aika maltillista, mutta kehoni kai on toista mieltä.

Juhannukseni on sujunut rauhallisesti, joskin näytän siltä kuin olisi ollut vähän villimmätkin bileet. Olen ollut kotona vanhempieni luona ja naapurin ilmoitettua, että hänen narttukoirallaan on juoksut, ajattelin laittaa oman koirani kiinni, koska hänellä on toisinaan tapana mennä naapuriin. Meillä on pihalla vanha juoksuvaijeri, koska äidilläni oli joskus vuosia sitten koira, joka ei pysynyt pihassa auki ja laitoin koirani siihen kiinni. Seisoin siinä lähellä kastelemassa kukkia, kun koirani näki rusakon, syöksyi sitä kohti ja katkaisi vaijerin, joka syöksyi minua päin ja kiertyi kaulani ympärille ja lukko-osa osui silmäkulmaani. Se tapahtui niin nopeasti, etten edes ehtinyt tajuta mitään, mutta vaijeri sai kaulaani syvät kirkkaanpunaiset naarmut, jotka näyttävät aivan siltä kuin joku olisi yrittänyt kuristaa minut ja silmäkulmassani on mustelma. Tulee olemaan hyvin kiinnostavaa seurata ihmisten reaktioita, jos jäljet ei kohta lähde. Tosin voisin väittää sinnikkäästi, ettei minulle mitään ole tapahtunut, mutta vilkuilla vainoharhaisesti olkani yli ja säpsähdellä kovia ääniä. Olisin ainakin kerran elämässäni kiinnostava. :D Oikeasti pitää varmaan käyttää jotain huiviviritelmää, ettei ihmiset tuijota.

Mutta siis, laihtumisen suhteen ei tässä nyt paljoa uutisia ollut. Ravitsemusterapeutti sanoi, että monella on välillä viikkojenkin taukoja, ettei mitään tapahdu, vaikka söisivätkin oikein, joten ei kai ole vielä ainakaan syytä olla huolissaan, mutta olen silti hieman huolissani. Toivottavasti ensi viikolla on tapahtunut jotain edistystä.

Hyvää juhannuksen jatkoa kaikille! :)

11 kommenttia:

  1. En tiedä, mitä ravitsemusterapeutti on ajanut takaa. Ehkä lähinnä sitä, että vähitellen söisit mahdollisimman normaalisti. Ja siihenhän kuuluu lämpimät ateriat usealla. Välttämätöntä se ei ravitsemukselliaesti ole, kuten itsekin sanoit. Muumikarkit 30 kcal ei voi olla ongelma. Se, että sallii pienen herkun itselleen, on normaalia. Ravitsemusterapeutteja on monenlaisia,kun jokainen tekee työtä omalla persoonallaan, vaikka tietysti asiakkaan parasta jokainen yrittää miettiä.

    Painon laskeminen ei ole matematiikkaa, koska elimistö on niin monimutkainen. Teoriassa se on matematiikkaa, mutta käytännössä ei. Minusta sinulla on laskenut paino hyvin.
    Tsemppiä sinulle !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä niin, mutta se tuntuu minusta tällä hetkellä tarpeettoman hankalalta ja turhalta. Tottahan se on, ettei karkeista ole mitään hyötyä, mutta en pidä noin pientä määrää haitallisenakaan. Ehkä tässä tosiaan on kyse mielipiteistä ja aion nyt ainakin toistaiseksi jatkaa samalla linjalla.

      Minäkin olen kokonaisuudessaan tyytyväinen painon laskuun, mutta nämä pari viime viikkoa olen ollut jumissa. Mutta ehkä ensi viikolla... :)

      Poista
  2. Meinasin kanssa sanoa, että hyvinhän sinulla on paino tullut alas ja mielestäni maltillisempi pudotustahti on aina parempi kuin mielettömin rykäsyin. Hyvää juhannusta sinne ja iloisempaa mieltä! :) Täällä kylläkin sataa vettä alas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No yleisesti ottaen kyllä, mutta nyt pari viime viikkoa on ollut tahti aika onneton. Nyt sormet ristissä toivon parempaa tulosta ensi viikolle. :)

      Kiitos samoin! :)

      Poista
  3. Yli neljäsosa laihdutettu-tosi hienoa! Itse olen ilokseni huomannut että raparberi poistaa nesteitä, jopa jalkahikeä on ollut ja pari kiloa turvotusta lähtenyt. Jee:)
    Hyvää viimeistä kesäkuun viikkoa sinulle:)
    -Annis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mutta kolme neljäsosaa jäljellä. :) Oikeasti olen kyllä todella tyytyväinen jo näistä 12 kilostakin, ne toivottavasti on iäksi poissa.

      Minä yritän enemmänkin saada nestettä sisään, kuin ulos. :) Mutta ilmeisesti neste selittää painonvaihtelun, koska syön niin samalla tavalla joka päivä.

      Kiitos samoin! :)

      Poista
  4. Minulla lähti ja lähtee edelleenkin paljon hiuksia. Niitä lähti niin paljon, että huolestuin todella asiasta ja mainitsin siitä jopa lääkärille muiden asioiden hoidon ohella. Hän ei ollut asiasta ollenkaan niin huolestunut kuin minä. Hiukset reagoivat vain kuulemma niin herkästi. Saadaanhan hiuksia tutkimalla selville jopa mahdollinen huumeiden käyttö! Nyt olen syönyt 4 kuukautta Orionin Calsorin D3 tabletteja (500 mg Ca ja 20 mikrogrammaa D3 vitamiiniä). Ja nyt minulla on tosi mukava ja ilmava kampaus. Sillä hiuspohjastani tunkee nyt noin 1 -3 cm:n pituista sänkeä, joka kohottaa muuta hiusta ja toimii ikäänkuin tukihiuksina muille hiuksille. Eli kaljuus ohitettu tällä hetkellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Netissä luin, kun leikatut kertoivat, että ovat syöneet jopa hevosille tarkoitettua kalkkivalmistetta, ettei hiukset lähtisi! Minä en ehkä ihan niin epätoivoinen ole vielä, mutta olen kyllä ottanut ylimääräisen kalkkitabletin silloin tällöin. Toivon, ettei minulle tule mitään kaljuja laikkuja, harventumisen vielä kestän. Toivottavasti minullakin alkaa kohta kasvaa uutta hiusta tilalle! Mutta hyvä tietää, että muillakin on sama ongelma ja että se on ohimenevää. :)

      Poista
  5. En minä oikeasti mitään tiedä, mutta villinä veikkauksena arvelisin että ravitsemusterapeutin motiivina olisi saada sinut opettelemaan sellaiset ruokailutavat joilla voisit jatkaa loppuelämäsi, koska se kai se perimmäinen tarkoitus olisi että löytyisi uudet elintavat eikä vain laihdutuskuuria. Eli tavallista ruokaa joka päivä tai ainakin useimpina päivinä. En usko että kukaan oikeasti jaksaa vuosikymmeniä raejuustolla ja rahkalla, vaikka ne laihduttaessa käteviä proteiinipaukkuja ovatkin. Ja siinä vaiheessa kun raejuustot ja muut laihispöperöt pursuavat lopullisesti korvista ulos, on vaara päätyä taas herkkulinjalle jos ei ole opetellut kunnon terveitä ruokailutapoja. Tämä ei ollut mitenkään arvostelevaan tai tuomitsevaan sävyyn sanottu, en osaa itsekään syödä kunnolla tavallista ruokaa. Mutta tässähän sitä opetellaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo sehän siinä varmaan ideana onkin. Tämä ruoka-asia on minulle niin ongelmallinen, koska ruokavalioni on ja on aina ollut todella yksipuolinen ja todella epäterveellinen, mikä tietysti minusta lihavan onkin tehnyt. Olisi tosiaan syytä oppia syömään kuin normaali ihminen... En vain ole ihan varma, mitä se tarkoittaa! Täytyy tosiaan aloittaa siitä, että edes joskus söisin oikeaa ruokaa ja ehkä jonain päivänä olisin lähellä normaalia.

      Poista
  6. Todella hyvä kirjoitus, kiitos!
    Feel free to surf my web site - e-savuke

    VastaaPoista