torstai 27. syyskuuta 2012

Hemmetin myytinmurtajat...

...kalkkarokäärmeineen. Luulin jo, että mielikuvituskäärmeet olisivat menneet talvihorrokseen, mutta ilmeisesti eivät, taas niitä on joka paikassa. Kuten varmaan tiedättekin, ne on ovelia pikku pirulaisia, ne näkee vain silmäkulmasta ja kun kääntyy katsomaan, ne ovat jo menneet piiloon. Ja kun sammuttaa valot, ne luikertelee ihan viereen, mutta vaikka kuinka nopeasti napsauttaisi valot päälle, ne ovat jo ehtineet kadota. Siksi niistä on melkein mahdoton päästä eroon. Pitäisi mennä nukkumaan, mutta joudun olemaan valveilla sen aikaa, että verkkokalvoilleni piirtynyt lattapäinen iljetys unohtuu. :/ Toinen vanhempani tartutti minuun käärmekammon (ja btw., elämäni ensimmäiset 16! vuotta pelkäsin erityisesti käärmelajia, jota ei itse asiassa ole olemassakaan!!), mutta ehkä vielä enemmän kuin pelkään oikeita eläviä käärmeitä, pelkään mielikuvituskäärmeitä. En kestä nähdä käärmeitä tv:ssä, enkä edes katsoa käärmeen kuvaa kirjasta ja varsinkin öisin minun on kesällä ihan pakko illalla tarkastaa, ettei missään ole käärmettä. Aina välillä joutuu lukemaan lehdistä, miten joku on löytänyt kyykäärmeen talostaan tai kerrostalossa jonkun naapurin käärme on päässyt karkuun ja minä luulen, että jos minulle kävisi niin, minä kuolisin. Joskus kauan sitten heräsin käärmeuneen ja halusin epätoivoisesti laittaa valot päälle, mutta yritin taistella sitä vastaan, kun jokin puri minua jalkaan. Se osoittautui muurahaiseksi, mutta tunsin, miten sydämeni pysähtyi hetkeksi ja tunsin sellaista kauhua, ettei ole tottakaan. Kyse on enemmänkin siitä ajatuksesta, että se voi olla missä vain. Jos jollakin on lemmikkikäärme ja minä näen sen ja tiedän, missä se on, se on ihan ok, mutta esimerkiksi metsässä jokainen risu näyttää käärmeeltä ja milloin tahansa terävät hampaat saattaa iskeytyä nilkkaani tai koiraani. Metsässä se pelko ehkä vielä onkin ihan looginen, mutta ehkei täällä makuuhuoneessani oikeasti ole käärmeitä. Tiedän, että se on typerää, mutta en mahda sille mitään.

Olen myös kehittänyt jonkilaisen kummallisen "unikammon", nukkuminen tuntuu epämiellyttävältä, vaikkei siihen ole oikein mitään syytä. Olen voinut ihan hyvin viime aikoina, enkä ole öisinkään ollut ahdistunut, mutta ajatus nukkumisesta tuntuu pahalta. Joka ilta toivon, että nukahtaisin pian ja että olisi jo aamu. Ja nukun myös aika levottomasti. Pidän nyt taukoa melatoniinista, koska sen teho on selvästi heikentynyt ja se pelottaa minua kovasti. Varsinkin silloin alussa oli ihan uskomatonta ja ihmeellistä, miten suuri vaikutus sillä oli, mutta edelleenkin se kyllä auttaa. Pelkään paluuta vanhaan, koska en silloin edes tajunnut, miten rankkaa oli nukkua niin huonosti. Toivottavasti tauko auttaa ja jos ei, annostukseni on yhä pieni, joten sitäkin voi kokeilla nostaa tarvittaessa. 

Tässä ei nyt ollut päätä eikä häntää, kirjoittelin unohtaakseni käärmeet(mihin ei ehkä järkevin keino ole kirjoittaa käärmeistä) ja nyt alkaa jo väsyttää sen verran, että pitää edes yrittää nukkua. Hyvää yötä! (toivottavasti en nyt aiheuttanut kenellekään toiselle käärmekammoiselle painajaisia!!) :)


14 kommenttia:

  1. Auttaisiko huoneen tarkistaminen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, auttaa se hiukan. Tosin sain sitten illalla nukuttua, kun katsoin vähän aikaa jotain tv-sarjaa netistä, että unohdin käärmeet. :)

      Poista
  2. Toivottavasti sait nukuttua. Itsekin olen joskus miettinyt, että luoja jos sellainen käärme olisi tullut sisälle niin varmaan en pystyis enää koskaan olemaan rauhassa. joskus tosiaan lukee lehdistä niitä juttuja. No ei nyt jatketa käärmejutuilla tässä päivän valossakin. Ajatukset muualle ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonkin verran, onneksi. Joutuisin vähintäänkin muuttamaan, mutta tämä kammoni varmaan pahenisi monikymmenkertaiseksi. Onneksi se ei kai ole kauhean todennäköistä! :)

      Poista
  3. Toivottavasti nukuit hyvin. Valvominen on raskasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, vähän levottomasti, mutta nukuin kuitenkin. :) Nyt jälkeenpäin en ymmärrä, miten selvisin silloin ennen parin tunnin yöunilla... Toivottavasti se pysyy menneisyytenä. :)

      Poista
  4. Minulle käy aina välillä öisin niin, että melko pian nukahtamisen jälkeen herään siihen, että olen nähnyt unta sängyssäni olevasta hämähäkistä (kammoan niitä). Siinä on aika vaikea saada heti uudestaan unta, kun joutuu sydän kurkussa pakenemaan sängystä kuviteltua kahdeksanjalkaista... Unettomuus on kyllä veemäistä, vaikka siitä kärsisi vuosia, siihen ei koskaan oikein totu. Rauhallisempia öitä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hämähäkit onkin varmaan pahempi pelon kohde, koska niitä joskus tulee sisätiloihin. Minulla on samanlaisia kokemuksia käärmeistä, näen käärmeunta ja olen ihan varma, että sängyssäni on käärme, se on kamala tunne!

      Totta, unettomuus on ihan hirveää ja sillä on valtava vaikutus ihan kaikkeen. Jospa nuo melatoniinit kuitenkin vielä jotenkin toimisi.

      Kiitos! :)

      Poista
  5. En voi ehkä ihan täysin sanoa, että ymmärrän miltä susta tuntuu. Mutta syksysin mäkin kuulen hiirien rapinaa seinistä (vaikkei olekaan), näen niiden papanoita kaikkialla, ja kun viime vuonna meillä oli neljä hiirtä sisällä, niin mun on pakko yöllä laittaa kaikki valot ja tarkistaa ettei missään ole hiiriä!
    En mä niitä pelkää, mutta inhoan! :( Hyi!

    Onneks oot saanu nykyään paremmin nukuttua :)
    Mulla on hirmu vaikeeta nukahtaa sillon, kun mulla on jotain kivaa tiedossa seuraavana päivänä. Mua ahdistaa se, että mun on "pakko" nukkua siinä välissä, ja toivoisin että voitais skipata koko yö ja pääsisisn jo seuraavaan päivään.
    Mutta en voi kuvitellakaan millasta olis kokea toi joka ilta :( Toivotaan että saat jatkossakin hyviä yöunia! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kotona on myös hiiriä, kissani pyydystää niitä tiskiallaskaapista. :/ Aika inhottaviahan ne tosiaan on, vaikka lemmikkeinä tykkäisin hiiristä ja rotista.

      Minä ennen rakastin nukkumista ja yötä yleensäkin, mutta viime vuosina se muuttui jostain syystä. Toivon, että jonain päivänä se muuttuu takaisin.

      Mutta nykyään sentään nukun! Ennen olin saattanut ehtiä nukkumaan vain tunnin, kun piti jo herätä ja päivät kului jossain väsyneessä sumussa. Ja sitten nukuin viikonloppuina 20 tunnin yöunia... Se oli ihan hirveää, joten tämä tilanne on kuitenkin huomattavasti parempi. :)

      Kiitti! :)

      Poista
  6. Nimesin sinut tunnustuksessa blogissani. Kivaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Hyvää viikonloppua myös sinulle! :)

      Poista
  7. Hei saako kysyä tuosta käyttämästäsi melatoniinista tarkemmin? Se on ilmeisesti lääkärin määräämää ja minua kiinnostaisi lähinnä tietää, minkä vahvuista se on. Ostin itse matkalla Yhdysvalloista melatoniinia (siellähän se on reseptivapaata toisin kuin Suomessa), ja odotin todella että pääsisin sitä kokeilemaan, mutta sillä ei ole minuun mitään huomattavaa vaikutusta :/ Olen lukenut, että kaikkiin se ei vaikuta, mutta mietin myös onko tuo minun vain jotenkin lievempää kamaa ja uskaltaisiko sitä ottaa pari tablettia kerralla. Tuo mitä minulla on, on 3mg, kuinka vahvaa se Suomessa lääkärin määrämänä on?
    -Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on ihan sitä yliopiston apteekin pelkkää melatoniinia ja samoin 3 mg:n vahvuista. Minun pitää ottaa sitä vaihtelevasti puolikas - yksi tabletti ja pitää myös välillä taukoja, joko pari päivää viikossa tai ajoittain pidempiä taukoja.

      Ehkä se liittyy siihen, että miksi sinulla on uniongelmia. Minulla kun suuri osa ongelmaa oli se, että minulla oli vuorokausirytmi ihan vinksallaan, niin minulle melatoniini oli juuri se oikea keino. Minä itse asiassa en odottanut siltä paljoa, siksi kesti vuosia pyytää reseptikin, ja olin todella ällistynyt siitä, miten hyvin se toimi. Harmi vain, että vaikutus ei enää ole sama, mutta edelleen se onneksi jossain määrin auttaa, varsinkin tuon unirytmin kanssa. Ehkä sinun uniongelmasi ei liity ongelmiin luonnollisen melatoniinin erityksen kanssa ja siksi tabletitkaan ei auta?

      Minun käsitykseni on, ettei melatoniinista ainakaan mitään vakavaa haittaa ole, sitähän annetaan lapsillekin. Jossain vaiheessa lääkäri sanoi, että jotkut ottaa kolmekin tablettia kerralla ja sain sen vaikutelman, että hän piti sitä jo aika äärimmäisenä annostuksena.

      Minulla vähän kuin sivuvaikutuksena on ollut jonkinlaista (fyysistä) rauhattamuutta ja sitä tulee aina taukojen jälkeen. Onko sinulla ollut mitään sellaista?

      Jotkut tosiaan netissä vannoo melatoniinin nimeen ja jotkut sanoo, ettei mitään tapahdu. En sitten osaa oikein sanoa miksi...

      Toivottavasti löydät jonkin toimivan keinon, tiedän, miten kurjaa on, kun ei nuku kunnolla!

      Poista