lauantai 19. tammikuuta 2013

Haasteita ja plussaa

Sain sekä Amandalta että Cherrieltä haasteen (Kiitos molemmille!), mutta oikaisen nyt hiukan yhdistämällä ne. :) Siis Cherrieltä saadussa A blog with substance -haasteessa pitää kertoa kahdeksan faktaa itsestä ja Amandalta saadussa yksitoista, sekä vastata yhteentoista kysymykseen, joten kerron tässä nyt vaikkapa kymmenen faktaa ja vastaan kysymyksiin. :)

1. Tällä viikolla vaaka näytti taas plussaa, 200 grammaa. En tajua miksi, koska minua ei koko viikkona huvittanut syödä oikein mitään. Mutta näköjään sitä elää maidolla ja näkkärilläkin ihan hyvin... Oikeasti on ihan kauheaa, miten huonot ruokailutottumukseni ovat, enkä edes leikkauksen jälkeen saanut itseäni niskasta kiinni, vaikka niin vannoin, että pitäisin tarkkaan huolen terveellisestä ravinnosta ja kunnollisesta ruokailurytmistä. 

2. Liikunnan suhteen on mennyt ihan metsään, olen kyllä yrittänyt kävellä, mutta on niin liukasta, ettei siitä tule mitään. Sipsuttelen pari kilometriä, enkä kuluta yhtään ylimääräistä kaloria ja palaan kotiin odottelemaan lumen sulamista. Minulla on niin huono tasapaino muutenkin, että ihan hyvälläkin kelillä liikunnassa on haasteensa, saati sitten liukkaalla. 

3. Minun on hyvin vaikea olla inhimillistämättä kasveja ja esineitä. Tunnen hirveää syyllisyyttä esimerkiksi kaataessani joulukuusen tai hakiessani metsästä oksia tai sammalta ja minusta tuntuu pahalta heittää tavaraa roskiin, koska jotenkin ajattelen, että sille tulee paha mieli, vaikka tiedänkin, että se on ihan älytöntä. Joskus myös kiinnyn tavaroihin, edelleen mietin, että mitäköhän vuosia sitten varastetulle polkupyörälleni kuuluu... 

4. En edelleenkään uskalla juoda teetä ja luulen, etten pysty siihen enää koskaan. Sen sijaan olen hiljalleen totuttautunut taas syömään sitrushedelmiä ja yhtenä päivänä jopa ihan aidosti halusin niitä ja söin kolme! 

5. Limsalakkoni ei oikein suju. :/ Minä vain tykkään Pepsistä niin hirveän paljon... Ja kai olen jossain määrin addiktoitunut sen sisältämään kofeiiniin. 

6. Inhoan kännykkääni. Minulla oli ennen sellainen aivan ihana pinkki nokia, mutta se meni rikki ja ostin tilalle vain jonkin. Nyt ei ole myynnissä minkäänlaista kännykkää, jonka haluaisin ja ikävöin kaunista pinkkiä nokiaani. :(

7. Pidän ihan hirveän paljon tulesta. Poltan kynttilöitä ja tykkään istuskella takan edessä tai nuotiolla. Joka viikonloppu vietän pitkiä aikoja vain katsellen tulta. 

8. Olen todella tarkka lakanoiden suhteen. Niiden on aina oltava puhtaat, kelpuutan vain Finlaysonin puuvillasatiinilakanoita ja joskus en osaa millään päättää, mitkä lakanat laittaisin sänkyyni. 

9. Minulla on hullu tapa ajatella, että jos vaikka on todella kaunis syksyinen tai talvinen päivä, että "olisipa ensi syksynäkin/talvenakin tälläinen päivä, niin voisin sitten nauttia siitä..." Minun on hyvin vaikea nauttia mistään tuollaisesta Nyt! 

10. Liikakäytän hymiöitä. Mutta minusta ne ovat niin kätevä tapa lisätä jonkinlainen tunneilmaus lauseeseen. :) 

Sitten Amandan kysymykset; 

1. Oletko erityisen lahjakas tai taitava jossain asiassa?
En niin kerta kaikkiaan missään; en ole musikaalisesti lahjakas, enkä taiteellisesti lahjakas, enkä sosiaalisesti lahjakas, enkä muutenkään hyvä ylipäätään missään. 

2. Oletko erityisen huono jossain asiassa?
Olen, monessakin asiassa, mutta varsinkin sosiaalisissa suhteissa. Olen myös melkoinen pelkuri ja todella saamaton ja laiska, eikä minulla ole nimeksikään itsekuria. Noin niin kuin alkuun, tästä aiheesta voisin vaikka kirjoittaa kirjan. :D

3. Millainen on mielestäsi täydellinen naisvartalo? Voit laittaa kuvankin, jos sellainen netin syövereistä löytyy.
Pidän sellaisesta pehmeydestä ja kurvikkuudesta, mutta ilman mitään selluliittia tai muita möhkäleitä tai epätasaisuuksia. Minusta jos kilot on jakautuneet sopusuhtaisesti, niin vähän pyöreämmälläkin naisella voi olla upea vartalo. En pidä mistään bodari -tyyppisistä vartaloista ja minulle iho on todella oleellinen asia kauniissa vartalossa. Kiinteä ja hoikka/sopusuhtainen, mutta ei kuitenkaan laiha ja lihaksikas, se kai on se äärimmäinen ideaali minun silmissäni. Ja kiinnitän aina huomiota solisluihin, kauniit solisluut on kaunein osa naisvartaloa. 

4. Jos sinun pitäisi elää viikon ajan miehen ruumiissa, niin mitä kaikkea tekisit?
No, ensimmäinen juttu on varmaan itsestäänselvä ja varmasti myös yrittäisin oppia ymmärtämään miesten ajatusmaailmaa edes hiukan, koska minusta miehet ovat aivan käsittämättömiä olentoja. 

5. Miten kuvailisit itseäsi lyhyesti (ulkonäköä ja luonnetta)?
No, olen huomattavan ruma kasvoiltani, se on todella oleellinen osa ulkonäköäni. Ylipaino on rumuuden ohella ihan valtavan suuri osa identiteettiäni. Olen tumma, minulla on tummat hiukset ja silmät, olen keskipituinen ja erään nettiohjelman mukaan minulla on pitkät korvat(?!). 

Luonteeltani olen ihmisarka ja epävarma, todella huono juttelemaan kenenkään muun kuin sellaisten kanssa, jotka olen tuntenut pitkään, olen myös ihan käsittämättömän tylsä ja saatan ihan oikeasti puhua ihmisille säästä, kuin joku b-luokan komedian sivuhahmo. 

6. Miten muut ihmiset (esim. työkaverit tai ystävät) kuvailisivat sinua?
No, minulla ei kyllä ole kumpiakaan, mutta noin yleisesti ottaen, en ihan vilpittömästi tiedä. Luulen, että paras, mitä voin toivoa, on jonkinlainen huomaamattomuus tai neutraali suhtautuminen, mutta pahoin pelkään, että useimpien mielestä olen omituinen, vähän sellainen pateettinen tapaus, jossain määrin ärsyttäväkin. 

7. Oletko yllättynyt itseesi laihdutus/elämänmuutosprojektin myötä? Mikä asia on ollut yllätys?
En oikeastaan. Pelkäsin, ettei siitä oikein mitään tulisi, eikä sitten lopultakaan tullutkaan. Onneksi pääsin leikkaukseen. :)

8. Voisitko osallistua johonkin tosi-tv-ohjelmaan?
En voisi. Minusta monessa ohjelmassa on todella hieno idea ja tykkäisin sinällään osallistua, mutta en halua televisioon. 

9. Oletko enemmän suunnittelija vai spontaani?
Suunnittelen ja suunnittelen ja suunnittelen, enkä ikinä tee mitään spontaania. Siis oikeasti ikinä! Enkä kyllä useimmiten toteutu niitä suunnitelmiakaan... 

10. Luetko jotain blogia, jonka kirjoittajaa ihailet? Jos, niin mistä syystä?
Montaakin. Useimpia saavustensa takia, mutta joitain myös hienon luonteen takia. 

11. Onko sinulla omituisia tapoja? Tunnusta!
Hmm... Puhun eläimilleni ääneen, mutta se kai on aika yleistä? En oikein tiedä onko mitään, mitä en olisi jo kertonut... Ei varmaankaan! 

...

Mutta siis, laihtumista ei tällä(kään!) viikolla tapahtunut ja nyt alan jo ärsyyntyä itseeni! Olen yrittänyt saada laihdutettua vaivaisen kymmenen kiloa yli puoli vuotta! Minun on pakko saada kiinni jonkinlaisesta ruokailurytmistä ja yrittää syödä enemmän ja terveellisemmin, ei tästä tule muuten yhtään mitään! Hemmetti sentään! 

Toivottavasti muilla laihduttajilla sujuu paremmin! Hyvää viikonloppua taas kerran! :)

 PS. Vielä olisi mahdollista osallistua arvontaan. Voisin vaikka huomenna iltapäivällä suorittaa itse arvonnan, kaikki jotka siihen mennessä ilmoittautuu mukaan, osallistuvat. :) 

24 kommenttia:

  1. Heippa! Tuli heti mieleen yksi asia tuohon kohtaa, että missä olisit lahjakas. Mielestäni olet erityisen lahjakas kirjoittamaan. Kirjoittamasi teksti on mielenkiintoista luettavaa ja siitä mielestäni välittyy hyvin kuvailemasi tunnetilat. Eli on sinulla ainakin kirjoittamisen lahja ;)

    Minusta tuosta syömisestäsi pitää huolestua. Jos paino ei putoa, jos et syö koko viikkoon kuin näkkäriä, ei se ole normaalia. Sinut on leikattu ja erityisen tärkeää on että nyt pidät huolta ravinnon oikeasta saannista jo sen puoleen, että pitää saada tarvittavat vitamiinit etc. No tiedät kyllä mitä tarkoitan. Myös sillä ei laihduta, että syödään kuin linnunpoikanen. Itselläni ongelma on päinvastainen. Syön ihan liikaa. Nyt tsemppiä uuteen viikkoon ruokailujen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Sori, että kesti vastata, meille sattui taas häntäonnettomuus. :/

      Ne on ne hymiöt, mitkä välittää tunnetiloja. :) Mutta kiitos, olen ihan hämmentynyt kommenteistanne! :)

      Tiedän, että syömiseni ongelma... Se on paljon siitäkin kiinni, että kun tykkään niin harvasta terveellisestä ruoasta, niin sitä rahkapurkin syömistä viivyttää ja viivyttää, kunnes on pakko syödä jotain. Ja joskus minulla on tunne, etten vain halua mitään vatsaani. Vitamiinit saan purkista, niitä ei ilmeisesti oikein kukaan leikattu saa riittävästi ruokavaliosta. Tiedän, että jotain täytyy muuttua... Olen vain niin laiska, mutta pakko yrittää kovemmin.

      Kiitos samoin! :)

      Poista
  2. En kyllä usko että olet huomattavan ruma, luulet vaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, sanotaan, että kauneus on katsojan silmissä, mutta joko minun naamassani tai silmissäni on sitten jotain pahasti vialla! :D

      Poista
  3. Kiva kun jaksoit vastailla kysymyksiin! Minullakin on tapana käyttää melko paljon hymiöitä, ja se johtuu lähinnä siitä, etten halua ihmisten ymmärtävän minua väärin. Sanon (tai kirjoitan) tosi usein asioita pilke silmäkulmassa tai "läpällä", ja silloin on vaarana, että ihmiset ottavat sanomiseni tosissaan...

    Komppaan muuten Raparperia, sekä sen suhteen, että olet lahjakas kirjoittaja, että tuon syömis/laihtumisjutun suhteen. Oletko miettinyt, että kokeilisit vaikka parin viikon ajan syödä joka päivä viisi pientä ateriaa? Pitäisit kiinni ateriarytmistä ja söisit minipuolisesti, ja katsoisit, vaikuttaako se vointiin ja painonpudotukseen positiivisesti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahaa, siis söisit monipuolisesti! Ei mini-autoja :P :D

      Poista
    2. Olikin mielenkiintoisia kysymyksiä. :)

      Joo, minulla on ihan sama juttu, että kun minut toisinaan ymmärretään väärin tai siis itse ilmaisen itseäni niin, että muut saa ihan väärän kuvan, niin tuen sitä hymiöillä.

      Kiitos! :)

      Niin pitäisi, mutta kun minun päivissäni on nykyään syömisen suhteen vain iltapäivä ja ilta. Vaikka kuinka yrittäisin, niin yhtäkkiä huomaan, että kello on jo kaksi ja samoin ihan hetki sen jälkeen onkin jo ilta! Mutta siitähän se varmaan olisi kiinni. Ei auta kuin yrittää edelleen!

      (Ja jos ei sekään auta, niin kokeilen niitä minejä sitten. :D)

      Poista
  4. Kolmas kohta on kuin minun suusta :) Mieheni on vielä pahempi. Mitään tavaraa ei saa heittää pois, koska sille tulisi paha mieli ja sitten se olisi yksinäinen :D
    Mä kuvittelen, et pehmolelut on eläviä, ne liikkuu vaan silloin kun me ei huomata, siksi niitä täytyy kohdella rakastaen ;) t: toinen Hullu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Se on ihan pähkähullua, muttei sille tunteelle voi mitään! No, pahemminkin voisi kai olla... Tosin toivottavasti tämä ei ole mikään hamstraamisen esiaste... Oletko katsonut sitä ohjelmaa?

      Poista
    2. Olen katsonut ja mua itse asiassa ahdistaa usein tavaran paljous, vaikkei meillä nyt niin paljon tavaraa olekaan. Silti vien kamaa kirppikselle vuosittain ja nyt taas tuntuu että puolet tavarasta saa lähteä! Kunhan vaan osaa luopua, se on vaikeaa. Äitini hamstraa aika paljon tavaraa, ja se on ärsyttävää.

      Poista
    3. Minä olen onneksi muuttanut niin usein, että olen ihan tarkoituksella pakottanut itseni heittämään turhaa tavaraa roskiin. Minunkaan äitini ei raaskisi heittää mitään pois, kun ei muka koskaan tiedä, milloin jotain tarvitsee. Se raivostuttaa minua, koska minä yleensä siivoan meillä kotona ja aina joutuu raivaamaan kaikkea romua syrjään. Heitän kyllä välillä ihan surutta roskiin jotain äidinkin kaikkein turhimpia tavaroita...

      Poista
  5. Ihanaa ku postasit, oon käyny täällä monta kertaa kytiksessä :D

    VastaaPoista
  6. Allekirjoitan, että osaat kirjoittaa tosi hyvin. Tekstiäsi on mukava lukea. :)
    Ja en usko, että olet ruma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Niin no, sanotaan sitten vähemmän kaunis. :)

      Tuohon alempaan; luulen kanssa, että proteiinin saanti on taas niin vähäistä, että siksi ei paino laske. :/

      Poista
  7. Niin.. Ja minulla tuli mieleen, että olisko tullut plussaa yksipuolisen ravinnon takia? Keho on mennyt "säästöliekille" ja silloin paino ei putoa.

    VastaaPoista
  8. Minäkin komppaan Raparperia sen suhteen, että olet lahjakas kirjoittaja. Olen ajatellut niin monet kerrat. Blogisi oli ensimmäinen laihdutus-aiheinen blogi, jota olen käynyt lueskelemassa, vaikka en vielä edes laihduttanut.
    Ja kirjoittajan lahjojen lisäksi sinulla on todistettavasti hyvä huumorintaju, kyllä kai sekin on yksi lahjakkuuden laji. :)

    Käytän itsekin mielelläni hymiöitä. Voi olla, että se häiritse joitakin lukijoita. Mielestäni se kuitenkin välittää paremmin sen, mitä ja millä mielellä olen jotain sanomassa. :) ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! :)

      Minulla on kummallinen huumorintaju, yritän olla varovainen sen kanssa näin kirjallisessa muodossa, etten vahingossa loukkaisi ketään. :)

      Totta, ja jotenkin ei enää edes osaa kirjoittaa ilman, että ihan automaattisesti tulee lisättyä hymiöitä.

      Poista
  9. Tuntuu hölmöltä vain toistaa mitä muut sanoo, mutta teenpä sen silti: olet minunkin mielestäni aivan loistava kirjoittaja! Kommentoin aivan liian harvoin, vaikka varmasti vähintään joka toisessa postauksessa on jotain sellaista mihin haluaisin sanoa jotain.

    Kirjoitat todella samaistuttavalla tavalla joskus sydäntäsärkevän surullisesti (olen monesti itkenyt lukiessani, niin paljon näen itseäni teksteissäsi) ja joskus taas todella hauskasti ja elämänmakuisesti. Ärsyttää vain, kun olen tosiaan niin huono kommentoimaan, haluaisin rohkaista sinua useammin ja kertoa, ettet ole ainoa, jolla on ongelmia mm. ystävystymisen ja sosiaalisten suhteiden kanssa, vaikka joskus varmasti tuntuukin siltä.

    Syömisistä sen verran, että oletko kokeillut erilaisten smoothieiden tekemistä koskaan? Helppo tapa lisätä lähes mitä vain terveellisiä vihanneksia ja hedelmiä ruokavalioon. En tosin tiedä ollenkaan, onko sellainen ruoka sinun tapauksessasi parasta mahdollista.

    Tästä tulikin näköjään aika pitkä kommentti, ja vielä olisi vaikka mitä kirjoitettavaa :). Jätän sen kuitenkin seuraavaan kertaan, jos vaikka innostuisin kommentoimaan useammin. Hyvää viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti sinullekin! :) Kaikki kommentit ovat tervetulleita, mutta ymmärrän toki, että joskus on vaikea sanoa mitään. Olen itsekin huono kommentoimaan muiden blogeja, kun alan itsekritisoimaan sanomisiani ja luovutan. :/ Mutta toivottavasti sinun kohdallasi ei ole mistään samankaltaisesta kyse, kyllä tänne voi kirjoittaa ihan mitä vain! :)

      Joo, olen kyllä ajatellut, että smoothiet olisi hyvä ajatus. Ostin jopa blenderinkin, mutta tuolla se on paketissa avaamattomana... Pitää ensi viikolla ostaa vaikka jotain vihreitä vihanneksia, olen monesta blogista katsonut, että viherpirtelöt näyttää aika kiinnostavilta. Tulen sitten kertomaan, että miltä maistui. :)

      Kiitos samoin! :)

      Poista
  10. Seuraan säännöllisesti pariakymmentä kotimaista laihdutusblogia old school -tyyliin syötteitä tilaamalla. Minulle on syntynyt tietty rutiini uusien postausten lukemiseen: säästän parhaat viimeiseksi ja siksi luen sinun päivityksesi aina aivan viimeisenä :)

    Pidän todella paljon tavastasi kirjoittaa; teet tarkkanäköisiä havaintoja ja osaat analysoida hienosti tunteitasi, mutta pelkään, että katsot maailmaa hieman vääristävien kakkuloiden läpi. Toivoisin, että uskaltaisit käydä juttelemassa psykologin tai muun ammattilaisen kanssa, jotta saisit tukea ja välineitä itsetuntosi parantamiseksi.

    Pyydän anteeksi, jos pahoitan mielesi ehdotuksellani. On surullista, miten selvästi voi kuvitella ymmärtävänsä toisen ongelmat ja keittiöpsykologina jakaa neuvoja, vaikka ei sitä malkaa näe omassa silmässään. Olen tunnistanut teksteissä monen monta kertaa itseni, vaikka olen sinua reilusti vanhempi. Omalta osaltani olen jo luovuttanut, mutta sinulle kaikki on vielä mahdollista.

    Ei siis kannata stressata, vaikka painosi ei laskisikaan tarkasti määrittelemässäsi aikataulussa. On paljon tärkeämpää katsoa kokonaisuutta. Tähänastinen edistyksesi on ollut huimaa ja voit olla siitä ylpeä!

    Voimia!

    ts

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, nyt tulee paineita kirjoittaa jotain mielenkiintoista! :D Mutta kiitos! :)

      Olet ihan oikeassa siinä, että minun maailmankuvani on enemmän tai vähemmän vinksahtanut. Et pahoita ollenkaan mieltäni, hyvä ehdotushan tuo on, minä vain vierastan ajatusta siitä, että ihan kasvotusten kertoisin henkilökohtaisia asioita jollekin. Mutta sitä on kyllä syytä harkita ja monet muutkin on sitä ehdottaneet... Toivon kyllä, että elämäni muuttuisi, joten olisi kai syytä ottaa käyttöön kaikki mahdolliset keinot.

      Olen kyllä ihan iloinen painonlaskusta kokonaisuudessaan, viime aikoina vain en ole pahemmin edistynyt ja olen niin kärsimätön tämän suhteen, koska olen odottanut niin kauan, että olisi pienempi. Mutta jos nyt saisin itseäni niskasta kiinni, alkaisin syömään terveellisemmin ja paino laskisi taas. Toivottavasti! :)

      Kiitos! :)

      Poista
  11. Olet laihtunut valtavasti! Iloitse siitä. Olemme ylpeitä sinusta.

    Sinun on varmasti tarpeen laajentaa syömisiäsi! Elimistösi tarvitsee monipuolista ravintoa. Huomaat voivasi paremmin ja uskon, että painosi lähtee taas haluamaasi suuntaan sen avulla. Tällä hetkellä syöt aivan liian vähän ja yksipuolisesti. Tämän tiedätkin, mutta haluan muiden kanssa olla sinua tsemppaamassa.

    Eikö jälkitarkastuksessa tai ravitsemusterapeutilla ole puututtu ruokavalioosi? Tuntuu oudolta, jos ei.

    Kaikkea hyvää tähän vuoteesi! Toivon, että tämä olisi se vuosi, kun sinä voisit nähdä itsessäsi hyviä ja ihania asioita, sillä niitä on! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Tiedän, syömiseni ovat ihan katastrofi... :/ Proteiinin puutteen takia paino varmaan on jumissa, mutta olen niin korviani myöten täynnä rahkaa. Pitää vain pakottaa itsensä syömään.

      Kyllä, mutta ravitsemusterapeutti ei ole tyytyväinen syömisiini silloinkaan, kun minulla on ollut hyvä viikko! Hän ei oikein tunnu ymmärtävän, mitä pystyy syömään, kun on kahden desilitran kokoinen mahalaukku. Ei ole kyse siitä, ettenkö haluaisi, mutta unohdan, enkä pysty korvaamaan sitä lyhyessä ajassa, koska vatsaani ei mahdu ruokaa kuin tietty määrä.

      Kiitos samoin! :)

      Poista