lauantai 11. toukokuuta 2013

Ei edistystä...

Samoissa lukemissa edelleen, tänään 89, 7 kg. En oikeastaan edes odota laihtuvani ennen kuin taas joskus viikkojen päästä. Minulla on hyvin vahva tunne, että vaikka tekisin mitä, painoni laskisi silti täysin oman mielensä mukaan. En pysty edes kuvittelemaan, että pystyisin laihtumaan kuten muut minun painoiseni, useita satoja grammoja joka viikko. Se ei estä minua yrittämästä parastani, mutta en edes odota kovin kummoisia tuloksia. No, hitaasti, mutta… varmasti, toivottavasti?!! 

Olen ollut ulkona t-paita päällä ja se tuntuu niin oudolta… Minä en nyt ollenkaan osaa sisäistää sitä, että on kevät. Minusta ei tunnu keväältä. Ihan samoin kuin jouluna ei tuntunut joululta ja kaikki joulukoristelut näyttivät asiaankuulumattomilta ja jotenkin vääriltä. Nyt kaikki vihreys tuntuu väärältä. Otin muutaman valokuvan vuokoista, jotka jo kukkivat ihan täysillä.  (Tein kollaasin, kun satuin osumaan sellaiselle nettisivulle ja piti testata... :))  Valkovuokot ovat äitini lempikukkia ja käyn aina poimimassa niitä hänelle äitienpäiväksi. Ostin toki sen perinteisen ruusunkin ja lahjan myös. 


Muutama elämäänsä kyllästynyt sinivuokkokin vielä kukki. :)

Noista monta kertaa aiemminkin mainitsemistani pirtelöistä on nyt tullut osa ruokavaliotani ja se on helpottanut elämää kovasti. Proteiinia saan nyt paremmin, koska kamalan makuisia jauheita ei joudu juomaan sinällään ja on myös helpompi syödä kasviksia, koska suosikkiini tulee salaattia ja avokadoa ja porkkanaa. Ja siitä saa 33 grammaa proteiinia, joten kun lisäksi syön päivässä ainakin purkin rahkaa ja lasillisen maitoa, pääsen jo aika lähelle riittävää proteiinimäärää. Tein muuten eilen paholaisen hilloa ja odotin jotain aivan uskomatonta makuelämystä, mutta se olikin makeaa! Minkä ei luulisi olevan yllätys, ottaen huomioon, että siihen tuli paketillinen hillosokeria, mutta odotin ihan erilaista makua. En oikein vielä osaa sanoa, pidänkö siitä vai en. Ja tänään tein taas intialaista ruokaa, mikä on aivan ihanaa. Kiitos vielä sille, joka sitä täällä ehdotti. :) Ongelma on vain siinä, että on niin vaikeaa syödä vain vähän jotakin, joka maistuu hyvältä. Yritän syödä hitaasti, mutta silti on vaikeaa, että ei vain voi syödä enempää, vaikka sitä olisi kokonainen kulhollinen siinä edessä ja se maistuisi aivan ihanalta. On niin paljon helpompaa syödä vain sellaista ruokaa, joka ei maistu erityisen hyvältä. Tosin eilen, kun tein sitä hilloa, napostelin siinä samalla paprikan paloja ja sen kummemmin ajattelematta laitoin suuhuni myös ison palan chiliä. Ei ollut sen jälkeen ongelmaa, että jokin maistuisi liian hyvältä… :D Suuhuni ei ole sattunut niin paljon sitten sen jälkeen, kun äitini naapuri sanoi, etten pystyisi maistamaan jokaista hänen kasvattamaansa chiliä...

Flunssa on nyt uskoakseni selätetty, joskin eilen lenkillä väsyin aika kohtuuttomasti ja hikoilin kuin pieni sika(mikä saattoi tietysti johtua siitä itse lenkistäkin… :D). Mutta enköhän pysty taas liikkumaan ja ehkä painokin alkaa laskea, vaikka sitten gramma kerrallaan. Ihanaa päästä tänään saunaan, äiti jo sitä lämmittääkin. :) Ja minun pitää alkaa siivoamaan, koirani tassuissa tulee kuraa sisään aivan kilokaupalla. :/  

Hyvää viikonloppua jälleen kerran! :)

Ai niin, piti jo viimeksi sanoa, että ihan uskomatonta, että kävijälaskurini on ylittänyt 100 000 kävijää!! Tosin osa on tietysti omia käyntejäni, mutta toisaalta se on välillä ollut useampaankin otteeseen toimimatta pitkiäkin aikoja. :)

12 kommenttia:

  1. Tuntuu kyllä ihan kesältä, hyi! Vuokot on kyllä ihania ja kiva kun olet lisännyt postauksiisi kuvia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, tuolla on jotenkin pölyistä, vaikka on satanutkin. Minusta aina keväällä/kesällä tuntuu, että ihoni tulee jotenkin likaiseksi(pölyiseksi), vaikka vain käväisisin ulkona. Psykosomaattista, kai...

      Olen yrittänyt kunnostautua kuvaamisessa, vaikka eivät nuo nyt mitään mestariotoksia ole. Minulla vain ei yleensä ole kameraa mukana ulkona, enkä jaksa lähteä hakemaan sitä, vaikka jotain kuvattavaa näkisinkin.

      Poista
  2. Ihana vuokkokuva! Miten ikinä löysitkin kaikkia kolmeja vuokkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tiesin jo ennestään, mistä niitä löytyy joka kevät. :)

      Poista
  3. Olen huomannut saman jutun, hyviä ruokia on aivan mahdottoman vaikea syödä vain vähän! Ehkä olisi hyvä menettää makuaistinsa vähäksi aikaa, jos sitten ei koko ajan himoitsisi jotain... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Laihduttamisen kannalta on paljon helpompi syödä vain sellaista, mikä ei maistu kovin hyvältä. Tosiaan muuten flunssan aikana on helpompi olla syömättä, kun mikään ei oikein maistu miltään. Mutta muuten on niin kurja olla kipeä, ettei siitä oikein ole laihdutuskeinoksi. :)

      Poista
    2. On se niin väärin ko mie en ole ikinä koskaan milloinkaan nähnyt minkäänlaisia vuokkoja. En sini, enkä valko. Ei oo reilua ei. Ettekös te etelänihmiset niistä päättele kevään tulleen? Meillä se päätellään kinosten kooista

      Poista
    3. Etkö koskaan? En ole tiennytkään, ettei Pohjois-Suomessakin ole vuokkoja... Leskenlehdistä ehkä enemmänkin, mutta kevääseen vuokotkin kuuluu ja sinivuokot on kai ihan ensimmäisiä kevään kukkia.

      Poista
    4. Ei kai täällä kasva keväälä muita ko voikukkia luonnossa. Muut kukkii sitte ko on kunnola kesä. Ja ei, en ole leskenlehteäkään koskaan nähnyt livenä, enkä kieloja vaikka niitä kuulema jotku on täällä päinki nähny. Viime syksynä olin ihqn riemuissani kun satuttiin pohjanmaalle sen verran syksyllä, että omenapuissa oli omenia! Se on niin uskomatonta! Raparperi ja ruohosipuli ovat alkaneet jo tälle kesälle kasvamaann ja unikot kans. Ihanaa ko tulee kesä :)

      Poista
    5. Hassua, että pikkuruisessa Suomessakin on niin isoja eroja... :) Kielot on ihania, poimin niitä aina isoja kimppuja. Lapsuudenkotini lähellä on metsikkö, jossa kasvaa valtavasti kieloja ja ne on aivan ihania! Eikö teillä ehdi omenatkaan kypsyä? Miten pohjoisessa sinä sitten asut?

      Poista
    6. Suomi on pitkä maa... Ei me missään tuntureila asuta, ihan kaupungissa mutta pohjosessa silti. On meilä omenapuita, mutta ei niistä satoa olla saatu. Tosin naapurit kuulema sai satoa omistaan.

      Poista
    7. Niin kyllä, mutta silti aika pieni. Ehkä teidän omppupuut vain on liian nuoria tai sellaista lajiketta, ettei ehdi kypsyä. Toivotaan, että tänä vuonna tulee satoa. Minullakin on tosin kotona pari päärynäpuuta ja olen toiveikkaana odottanut, että ne alkaisivat tuottamaan päärynöitä, koska oman puutarhan päärynät ovat niin herkullisia, mutta ei ainakaan vielä. Jospa niiden vain pitää hiukan kasvaa... :)

      Poista