sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

:)

Tunnustan heti, että nutraaminen meni ihan metsään. Lipsuin koko viikon ja perjantai-iltana äidin ruoat saivat luovuttamaan kokonaan. Luulen, etten nyt taida pystyä tähän… Yritän vain syödä vähän vähemmän ja toivon, että se riittää laihtumiseen. Siitä on niin pitkä aika, kun olen ollut ihan kitudieetillä, ettei minulla enää ole itsekuria siihen. Mikä kai on ihan ok, koska eihän tuo mikään pysyvä ratkaisu olisikaan. Yritän nyt kuitenkin pysytellä ainakin alla tuhannessa kilokalorissa per päivä ja katsotaan, mihin se johtaa. Kenties ei mihinkään… Vaaka näytti muuten aamulla taas tuon tasan 89 kg, näköjään en nyt sitten pääse sen alapuolelle. 

Mutta dieetti siis alkaa perinteisesti maanantaina, koska tänään ei tosiaan laihdutus oikein onnistunut, ellei sitten jäätelö ole dieettiruokaa… (Muuten söin kyllä ihan hyvin tänään.)


Kuten kuvasta näkyy, en osaa vieläkään ottaa sopivaa annoskokoa. Tai no, jos kyseessä on jokin yksittäinen ruoka, kuten keitto, silloin osaan, mutta kun otan useampia eri ruokia, lopputulos on jotain, josta en pysty syömään puoliakaan. No, ahneena porsaana söin tuosta jätskiannoksesta ehkä vajaan puolet ja tuli todella huono olo. Ihan oikein minulle! :/

Olen varmaan täälläkin muutaman kerran kirjoittanut, että olen jo vuosia haaveillut siitä, että kun pääsisin sinne 75 kiloon, kävisin läpi kaikki vaatteeni, joita on kertynyt varastoon vähän sinne ja tänne ja osa olisi pakko heittää pois liian suurina. Nyt kuitenkin ihan hetken mielijohteesta jaoin kaikki vaatteet kasoihin; nyt, kohta, toivottavasti joskus ja ei ikinä. Ei ikinä -kasa oli suurin, osa siksi, että eivät olleet minusta enää nättejä, osa taas siksi, etten koskaan laihdu niin paljoa, että niihin mahtuisin, joten ne vein kierrätykseen. (Osa oli kyllä jo liian isojakin.) Luovuin jopa Alfred J Kvak – paidastani jota olen säilönyt vuosia aikeenani käyttää sitä yöpaitana. :D Nytkin se on ainoa vaate, jonka takaisinhakeminen tulee aina välillä mieleeni… En oikein edes tiedä miksi. En mielestäni lapsena erityisesti edes tykännyt Alfred J Kvakista, mutta kaikkina niinä vaatelajitteluina, joita olen vuosien varrella tehnyt, en ole saanut luovutuksi kyseisestä paidasta.


Sain paljon käyttööni vaatteita, joita en muistanut edes omistavani ja toisaalta tuntui terveeltä luopua niistä kaikkein pienimmistä, joita olen toiveikkaana säästänyt. Ja kyllä, muistan taannoin valittaneeni äitini hamstraamisesta, mutta minä hamstraan vain vaatteita ja minulla on myös tyhjää tilaa kaapeissani, joten en ole kuten hän, enhän?! :) Nyt vaatteita on joka tapauksessa jäljellä enää kohtuullinen määrä. 

Kokeilin siinä samalla monia vaatteita päälle ja huomasin, ettei lopputulos taidakaan olla ihan sitä, mitä toivoin... Täälläkin olen monta kertaa sanonut, että minulle riittää, jos näytän vaatteet päällä normaalilta. Valitettavasti jo aiemmin olen huomannut, että monet housut paljastaa roikkuvan takapuoleni ja nyt huomasin saman ongelma paitojen ja vatsan kanssa. Joistain vaatteista näkee selvästi läpi roikkuvan ihoni… :/ Vähän luulen, että jos sinne tavoitteeseeni pääsen, niin kaikkien vaatteiden kanssa tulee olemaan tuo ongelma. No, murehdin sitä sitten joskus, kai. Ja onhan niitä kaikenlaisia tukivaatteita, ehkäpä turvaudun niihin, jos on pakko.

Linnunpoikaset ovat nyt lähteneet maailmalle ja jäljellä on pelkkä tyhjä pesä. Ylimääräiset munat katosivat yhdeksännen päivän aikana, enkä löytänyt niitä maastakaan, paitsi yhden, joka oli tyhjä, mutta siinä oli reikä.

Ensimmäisessä kuvassa poikaset ovat kymmenen päivää vanhoja, seuraavassa jo harkitaan lentämistä ja viimeisessä kuvassa ollaan uskaltauduttu pesästä pois. Noin tunti tuon kuvan ottamisen jälkeen poikaset olivat kadonneet, eikä heitä tai emoa ole sen jälkeen näkynyt. Toivottavasti he selviytyvät.

Mutta nyt kai pitää mennä suihkuun ja alkaa tekemään iltavalmisteluja. Heräsin tänään vasta yhdentoista jälkeen ja nyt pelottaa, että se ehkä sotkee unirytmini... Joten yritän mennä silti normaaliin aikaan nukkumaan ja ehkä en saanut aikaan vahinkoa. Hyvää yötä! :)

11 kommenttia:

  1. Höpö höpö ja huomena lissää... Sitä roikkuvaa nahkaa kukaan huomaa. Varsinkaan ko laitat alle kunnon alusvaatteet. Enkä tarkota mitään tuki hommia, ko kunnon normaalit ja istivat alusvaatteet. Ettei mitään ohutta puuvillaa ja hieman isonakin ne. Vaan kunnollisesta, joustavasta kamnkaasta olevat ja OIKEAN kokoset. Niin jo ne löysät katoaa. Mie en muuten pääse alle 90enää. Jumituin siihen. Kerpeles

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos nyt joskus pääsen sinne 97,2:een, niin laitan kuvia... Mutta kunnon alusvaatteet kyllä varmaan auttaa.

      Tuttua tuo jumitus. Minä laihdun ehkä kolmen kuukauden välein kilon ja sitten jumitan siinä. :/ Mutta sinä laihduit niin hienosti silloin ennen raskautta, että pystyt siihen kyllä uudelleenkin! :)

      Poista
  2. Yhdeksi vinkiksi voisin myös antaa sellaisen, että osta esim. H&M:n normaalipuolelta todella napakasti istuva hihaton paita. Sellainen joka melkein soi ja vinkuu päälläsi. Laitat sen paitojen alle silottamaan :D Itselläni toimii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Eli alle puet tiukkaa ja normaalin kokoista päälle. Toimii! Kaikli naiset niin tekee, oli ylipainoa tai ei. Se on pukeutumisen perusta :)

      Poista
    2. Minulla on aina tapana käyttää mahdollisimman väljiä vaatteita, kun ajattelen, että ne peittää pahimmat muhkurat ja sitten olen vuosien varrella niin tottunut käyttämään sellaisia, että nyt kaikki ihonmyötäiset tuntuvat oudolta. Mutta tuo tosiaan varmasti auttaisi, joten paras oppia käyttämään tiukempia vaatteita! Muutenkin talvella hyvä keino pysyä lämpimänä, jos ei enää jonain päivänä ole tätä vararasvaa! :D Kiitti vinkistä! :)

      Poista
    3. Minäki laitan alle aina tiukan hihattoman, niin, että ne pitää vähän noita makkaroita kurissaa ;)

      Poista
    4. Pitääkin sitten minunkin kokeilla sitä. :) Kesällä se vain on hiukan hankalaa, kun on lämmin muutenkin, mutta talvella varmasti varsin hyvä keino. :)

      Poista
  3. Ja jos tulee tilanne, jossa pitää näyttää erityisen hyvältä, niin se OstosTv:n (tjsp) alusvaate Slim'n Lift (en nyt ole varma tästäkään nimestä) on ihan loistava! Se tekee oikeasti mitä lupaa ja mä käytin sitä jo 130 kg kokoisena ja se pienensi ja kiinteytti ihan mahtavasti jo silloinkin :) Vaikka olis minkä hyvänsä kokoinen, niin varmaan on kiva olla "makkaraton"...

    - Nita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, hyvä tietää... :) Olen kyllä miettinyt jonkin tuollaisen ostoa, mutta kun ne ei ole mitään kauneimpia alusvaatteita... Aina ajattelen, että kun jään bussin alle, niin on se sitten kiva, kun ensihoitajat leikkaa minulta vaatteet päältä ja kaikki näkee maksamakkaran väriset kokovartalopöksyni... :D Mutta jotain silottavaa tulen kyllä tarvitsemaan alle, jos paino nyt yhtään laskee lisää.

      Poista
    2. Se on musta ja kauttaaltaan kuin vähän paksummat sukkahousut ja reunoissa pitsikoristeet - mun mielestä ihan sievä vaate :)

      Raskausaikana käytin aivan kamalia mummopöksyjä ja ne jalassa mietin kyllä pariin kertaan, että jos auton alle jääminen on mun tapa lähteä, niin PLIIS ei tänään :D

      - Nita

      Poista
    3. No niinpä! :D

      Tuo kuulostaa kyllä ihan hyvältä, täytyypä tutustua valikoimaan, jos nyt edes hiukan saisin vielä kiloja pois. :)

      Poista