lauantai 28. syyskuuta 2013

Miinus 30 kg

Tai no, miinus 31, 4 kg oikeastaan. Leikkauksen jälkeen. En ole aivan varma, mikä on ollut ihan pahin paino, mutta muistelisin, että melkein 123 kg. Joten kokonaisuudessaan noin 37 kiloa on poissa. Ikuisesti. Eikä tule ikävä. Kolmisen kiloa miinus neljäänkymmeneen ja lievään ylipainoon.

Tunsin kyllä silkkaa kauhua aamulla vaa’alle astuessani, mutta samalla olin optimistinen, että ainakin se seuraava kymppi olisi nyt rikkoutunut. Vaaka siis näytti 85,8 kg. Olen siihen todella tyytyväinen, mutta ilmaiseksi se ei tullut, olen syönyt todella vähän ja liikkunut todella paljon ja muutenkin tehnyt parhaani. Puhuin siitä, että tavoitteeni olisi liikkua pois puolet päivän kaloreista, mutta olen nyt kuitenkin liikkunut enemmänkin kuin mitä olen syönyt. Jalkani ovat olleet kipeät ihan koko ajan ainakin viimeisen kuukauden ajan. Mutta, se että paino vihdoinkin liikahti alaspäin, on kyllä vaivan arvoista. 

Niin, ne edistymiskuvat… Minua vieläkin nolottaa laittaa näitä, vaikka olettehan te kaikki varmaan nähneet niitä jo ennenkin, mutta nämä ovat kyllä jotain ihan järkyttävää...  

(Nämä on nyt kyllä todella huonoja laadultaan, minulla on huono kamera ja muutenkin nämä ovat vähän sumuisia. Mutta ehkä se on parempi niin… Enkä muuten vieläkään osaa seisoa suorassa! Ja mittasuhteetkin on ihan v****llaan ja oikeasti olen surkein kuvaaja ikinä, mutta; )


Pahoittelut seepramaisuudestani. Läski bikineissä jättää näköjään jäljet muuallekin kuin paikalle vahingossa osuneiden psyykeen.



Ihon roikkumisesta näkee muutoksen. Ainakin käsivarsista.

Onko kukaan enää tajuissaan? Olisi pitänyt jo eilen sanoa, että nämä kannattaa katsoa tyhjällä vatsalla... 

Nuo jalkani ovat kyllä jotain niin kauheaa… Minulla on tavallaan ylävartalo ja alavartalo ihan eri paria. Ylävartalo on ihan ok (menneisyyteni huomioiden), mutta jalat ja takapuoli saa minut kyllä tuntemaan niin syvää häpeää, ettei ole tottakaan... Pizzat ja sipsit ja muut herkut kyllä maistuivat hyvältä, mutta... No, tehty, mikä tehty. Ja arvet on parantuneet aika hyvin, kun nyt näitä katson. Ei sillä, että ne minua olisivat aiemminkaan häirinneet. 

Nyt lähden tavoittelemaan ensin lievää ylipainoa ja sitten ihan sitä lopullista tavoitetta. En nyt halua edes puhua mistään aikarajoista, mutta käytännössä saan sen deadlinen käsiini, kun saan ajan viimeiselle kontrollikäynnilleni, koska minun on pakko olla silloin tavoitteessani mahdollisen ihonkorjauksen takia. Jos en ole, kaikki hankaloituu huomattavasti. Mikäli edes sinne aion mennä. Mutta en nyt edes mieti sellaisia, vaan iloitsen uuden kympin täyttymisestä ja yritän ainakin estää painoa nousemasta.

Mutta; hyvää viikonloppua ja olen hyvin, hyvin pahoillani! Toivon, että edes osa teistä onnistuu pitkällisen terapian avulla toipumaan!

(Ai niin, harkitsin, etten kirjoittaisikaan painosta mitään, vaan jaarittelisin pitkän postauksen jostain ihan tyhjänpäiväisestä, kun te ihmeissänne yrittäisitte etsiä sitä paljon hehkutettua kympin täyttymistä jostain... :D)


55 kommenttia:

  1. Suuret onnittelut! Nyt saat olla kyllä todella tyytyväinen. Ja kuvien perusteella muutosta on selkeästi tapahtunut. Vatsasta on löysyyttä lähtenyt sekä jos oikein katson niin hartialinjassa näkyy olkapäissä enemmän luisuutta kuin edellisessä kuvassa. Tuosta on hyvä jatkaa. Sinnikkyyttä sinulta ei ainakaan puutu, joten uskon että pääset vielä tavoitteeseesi :)

    Raparperi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Olen kyllä tyytyväinen, varsinkin, kun olin jumissa kuukausia. Tästä saa kyllä motivaatiota jatkaa, joten toivon, että lasku jatkuisi. :)

      Poista
  2. Vau!!! Ihan oikeasti laihtumisesi näkyy! Ja mun mielestä olet laihtunut myös tosi nätisti. Vaatteet päällä et todellakaan erotu kadulla kulkevasta ihmismassasta painosi puolesta. Älä yhtään kauhistele kuviasi vaan ole aidosti iloinen! :)
    Onnea matkaan jatkossakin ja mukavaa viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos katsoo ekaa ja vikaa, niin silloin näen itsekin eron. Mutta en oikein viereisistä kuvista. Tosin ei sillä ole niin väliä, kunhan jotain on tapahtunut!

      Minä ajattelinkin laittaa myös jotain vaatteet päällä kuvia, koska enhän minä alasti tuolla kuljeskele... :D

      Kiitos! Ja kiitos samoin! :)

      Poista
  3. Kroppasi on ihan normaali, näin vastaavia kesällä rantsussa, enkä silloinkaan sokaistunut tms... :)

    Laihtumisen kyllä huomaa, erityisesti yläkroppasi näyttää kaventuneen tosi kauniisti, ja alavartalostakin huomaa laihtumista. Wau! Hyvää työtä, tähän on syytä olla tyytyväinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, "normaali" ehkä maassa, jossa on paljon ylipainoisia, mutta... Mutta tiesin ihan alusta, ettei lopputulos voisi olla kovin hehkeä, joten olen iloinen jo siitä, että vaatteet päällä alan lähestyä vähän huomaamattomampaa ulkoasua.

      Mutta olen ihan tyytyväinen, 85:llä alkava paino kuulostaa jo aika hyvältä. :)

      Poista
    2. Tosiaankin normaali! Itse lähes samannäköisen kropan omaavana en lähtis vielä bikineissä rannalle, mut oon huomannut, että monet lähtis. Tolle kropalle jos vielä irtoo jotain "läski"-huuteluja, niin ne on kyllä jo niitä teinien "voi kun mä söin palan pitsaa ja hedelmäkarkin ja nyt oon läski!!1!"-tyyppisiä. Näyttää jo tosiaankin lievästi ylipainoiselta. Hieno homma! :)

      Poista
    3. Ja siis lähes samannäköinen siinä mielessä, että ei vielä yhtä hyvä. Mut kyllä minäkin täältä perästä tuun ja aion laihtua samoihin mittoihin!

      Poista
    4. Minä en kyllä taida uskaltautua rannalle enää koskaan, mutta se on ihan ok. :)

      Minusta on alkanut tuntua, ettei minuun enää niin kovasti kiinnitetä huomiota, joten sikäli alan varmaan lähestyä jonkinlaista normaalilla tavalla ylipainoinen painoa. Mikä on hyvä homma! :)

      Kiitti! :)

      Ja tsemppiä omaan urakkaan! :)

      Poista
  4. mikä muutos! ei uskoisi että muutoskuvien eka ja viimeinen ovat sama tyyppi. hienoa työtä ja tsemppipotku jatkoa varten :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kyllä minä ne loputkin vielä pudotan! :)

      Poista
  5. Hei, mahtavaa! Kuten Linnea jo sanoikin, vartalosi ei kadulla erotu varmasti joukosta. Sitä paitsi sinulla on kauniin mallinen, tasapainoinen kroppa. Jospa löytäisit loppukilojen pudottamiseen jonkin helpomman tavan - kuulostaa kamalalta, että joudut piiskaamaan itseäsi niin kauheasti. Eihän laihduttaminen mitään erityisen helppoa taida olla koskaan, mutta ei sen nyt kärsimystäkään tarvitsisi olla. Tsemppiä jatkoon. :) Minä jatkan tarinasi seurailua... -M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelinkin laittaa vaikka huomenna kuvia, joissa olen vaatteet päällä. En nyt tiedä tuoko ne mitään lisäinformaatiota, mutta kuitenkin. :)

      Minulla se on aina ollut niin, että mistään kohtuullisesta syömisestä ei ole kertakaikkiaan mitään apua, paino alkaa pudota vasta, kun lasken kalorit todella alhaisiksi. Aion nyt jatkaa sitä ainakin jonkin aikaa, mutta en minä niin kyllä loppuelämääni voi tehdä...

      Poista
  6. Jes! Tulihan se sieltä.
    Minä olen leikattu jo kolme vuotta sitten ja matka vain jatkuu. Leikkaus on auttanut sen, että painon saa pidettyä hallinnassa, mutta painon pudotukseen täytyy tehdä töitä.

    Mukavaa syksyä!
    tv. Tarja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan! :)

      Joo, tuo on ihan totta, että painoni ei helposti nouse, kun saan sen laskemaan, mutta varsinaisen miinuksen saaminen vaatii kyllä ihan yhtä paljon työtä, kuin ennenkin. Tai ehkä ekat puoli vuotta se laski "itsekseen", mutta sen jälkeen se on kyllä vaatinut, että tekeekin jotain sen eteen.

      Kiitos samoin! :)

      Poista
  7. Ihan mahtava muutosta! Ja tottakai pääset tavoitteisiisi ja elät tervettä elämää, ei epäilystä siitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! :) Tai sitten en syö enää ikinä kunnolla! :D No ei, onneksi en kovin helposti liho takaisin, mutta tiukassa on kilot. :)

      Poista
  8. Vau!! :) Upea muutos....! Kyllä tuollaisen laihtumisen huomaa kuka vaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Vikan ja ekan kuvan välillä näen jopa itse muutoksen. :)

      Poista
  9. Onnittelut isosta muutoksesta! Eikä todellakaan järkyttänyt kuvat, ei noita nyt anteeksi tarvi pyydellä :) Mulla on iso matka vielä edessäpäin, tosin ilman leikkausta eli täysin itsenäisesti. Oon päättänyt selvitä ja hyvänä tsempparina on onneksi sisko, josta saa myös liikuntaseuraa niin paljon kun vaan itse jaksaa. Helppoahan tää ei missään nimessä ole mutta eipä sitten myöhemmin luulis tulevan kilojen enää takaisinkaan kun muistaa ja tietää miten vaikeaa nämä on saada pois :) Tällä hetkellä normaalipainon ylärajallekin on kymmeniä kiloja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Uskon, että pystyt siihen kyllä! :) Omalla kohdallani joudun sanomaan, etten usko, että olisin koskaan pystynyt ilman leikkausta. Liikuntaseura on varmasti todella hyvä juttu, eikä kehtaa niin helposti jäädä kotiin laiskottelemaankaan! Minä myös toivon, että sitten aikanaan muistaisin, etten enää koskaan halua joutua laihduttamaan suurta määrää!

      Poista
  10. Onneksi olkoon hienosta suorituksesta ! Olet sinä kyllä nähnyt vaivaakin sen eteen. Kuvista todella huomaa kyllä eron. Tuostakin takaapäin otetusta huomaat kuinka ns.jenkkakahvat on poistuneet kokonaan. Sinulla on aivan hyvä kroppa ja olet kyllä missitasoa minuun verrattuna. Jos minä laittaisin kuvani, niin siinä kyllä menisi monella aamukahvit ja puurot väärään kurkkuun. Itse pitäisi saada vielä kymmeniä kiloja pois ja nyt jo on roikkoja, niin mitä onkaan sitten jos onnistun joskus tavoitteissani !! Ja muuten kuten nyt näet, kyllä niitä mukaviakin asioita sinun elämässä on ja tulee olemaan. Iso hali sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Ekat 20 lähti "itsellään" tai siis leikkauksen ansiosta helposti, sitten onkin jo taisteltu. Tässä leikkauksen hyöty on enemmänkin se, etten liho, mutta sitä laihtumista varten joutuukin sitten jo jotain tekemäänkin. Olen ihan ok yläkroppani suhteen, huomioiden, että olen tosiaan painanut yli 120 kg, mutta tuo alavartalo on kyllä joltain toiselta planeetalta. No, onneksi sitä ei vaatteiden läpi niin huomaa. Ihon roikkumisen suhteen olin varautunut pahempaankin. Noille käsivarsille kyllä ainakin täytyy jotain tehdä, mutta siitä ei alunalkaenkaan ollut epäilystäkään.

      Ja kyllä sinä onnistut! Jos minä voin saada painoa pois, niin... :) Sinähän muuten kirjoitit Darlingin blogissa, että sinulla on nälkä? Leikkauksen pitäisi poistaa mahalaukusta ne alueet, jotka aiheuttaa nälän tunteen... Minulla on vasta nyt alkanut olemaan sellainen olo, että joskus mietin, että onkohan tämä nyt nälkää. Enemmänkin tunnen jonkinlaista emotionaalista nälkää. Oletko kokeillut juoda vettä, kun tunnet, että on nälkä, ehkä sinulla jotenkin menee tuntemukset sekaisin?

      Kiitos! :) Ja tsemppiä kovasti sinne suuntaan! :)

      Poista
  11. Vautsi! Loistava tulos :) Muistathan palkita itseäsi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! :) En oikein ole keksinyt mitään sopivaa... Jo pienempi lukema vaa'alla on kyllä palkkio sinänsä! :)

      Poista
  12. Mie tiesin että sun muutos tulee olemaan huima, mutten olis uskonu, että se on noin uskomaton! Näyät tosi hyvältä ja normaalipainoselta. Kateeksi käy...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Mutta sinä olet vain muutaman kilon päässä minusta ja olen ihan varma, että ehdit vielä menemään ohikin! Minä kun varmaan taas alan jumittamaan. :)

      Poista
    2. Mulla on noussu paino reippaasti ihan hetkessä. 91 oli viimeksi ko vaakalla kävin. Että en todellakaan ole sua kiinni saamassa. Valitettavasti. Pitäis saada tunteja lisää vuorokauteen, että ehtis tehä ruokaa eikä eläis vaan leivällä, ja että ehtisi liikkumaan. Mutta tunnit vähenee vaan, vasta kuultiin että miehen työpäivä tulee jatkuun tunnilla. Että aika jolloin pystyisin tekeen jotain kilojeni eteen on kortilla. Kun en ole superäiti joka osaa joitaa ittensä samalla ko lapset.
      Oot kyllä mahtavan työn tehny. Nyt meet salille tekeen alavartalotreeniä, niin saa sutjakat sääret ja pyllyn. Kävellä saat ikuisuuden että pääset samaan tulokseen kuin salilla. Ja hei, mieki läyn salilla näitten kaikkien 91kiloni kanssa. Mee sieki :)

      Poista
    3. No mutta sinä olet vähän pidempikin! Ja olet aiemminkin pystynyt laihduttamaan, minä taas en. Uskon, että ohi menet vielä kirkkaasti, ennen kuin minä olen tavoitteessani. Ja totta tietysti, että sinulla on muutakin tekemistä, minulla taas ei olekaan kuin aikaa. Joka valitettavasti useimmiten johtaa minut jääkaapille. :)

      En oikein tiedä, sali tuntuu kaikin mahdollisin tavoin vastenmieliseltä paikalta. Ja tavoitteeni oikeastaan olikin saada vain sellainen vartalo, että olisin suunnilleen normaali vaatteet päällä. Tosin uimaan kyllä haluaisin. Mutta katsotaan nyt. :) Ehkä jonain päivänä. :)

      Poista
  13. Onnittelut! Ja tsemppiä tulevaan :)
    Oma painoni on junnannut jo puoli vuotta 75-77kg välillä, mutten hermostu, pudotusta silti kahden vuoden aikana yhteensä 20kg enkä aio enää lihoa takaisin vaan olen tyytyväinen vaikkei painoni enää hirveästi putoaisikaan. Tavoitteeni on 68kg.
    Hyvää syksyä! .)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea! Hieno muutos. Mä ottaisin koska vaan sun jalat mun roikkovatsan tilalle...

      Poista
    2. Anonyymi 1: Kiitos! :) Hienosti olet onnistunut laihtumaan! Minulle tuo 75 olisi ihan hyvä paino, kun olen kuitenkin ollut niin iso aiemmin. Ei sillä, etteikö alempikin kelpaisi! On varmaan itse asiassa hyvä pitää vähän alempi tavoite, kuin se, mihin on tyytyväinen, ettei lihoisi uudelleen. Mutta sitähän meistä ei tosin tee kumpikaan! :)

      Anonyymi 2: Kiitos sinullekin! :) Minä taas olisin paljon mieluummin omppu kuin päärynä! Me naiset kai aina halutaan jotain muuta, kuin mitä itsellä on! :)

      Poista
  14. Ihan mahtava muutos, J.B! Tsemppiä kovasti jatkoon - uskon, että pystyt saavuttamaan tavoitteesi, oli se sitten mikä hyvänsä! Ja edelleen on todettava, että vaikka postaustesi sisältö on usein alavireinen etkä aina tunnu oikein uskovan itseesi, olet lahjakas kirjoittaja ja kirjoittamaasi tekstiä on mukavaa lukea :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! :) Olen itsekin nyt optimistisella tuulella, että kyllä se 75 vielä jonain päivänä näkyy vaa'alla. :)

      Ja kiitos, kiva kuulla, että näitä jaksaa kuitenkin lukea! :)

      Poista
  15. Voih, mikä muutos!! Hienoa!! Vartalosi alkaa olla kaunis todella. Joku pv itsekin omaan samanlaisen! Kunhan tästä raskaudesta selvitään ja päästään taas hommiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Ihan varmasti olet joskus vielä pienempikin kuin minä! :) Vaikka aion kyllä saada nuo loputkin kilot pois, vaikka se vaatisi mitä! :)

      Poista
  16. Wau! Onnea ihan sikana! Kyllä sulta niin paljon läskiä on lähtenyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja niin ne kilot lähti kummiskin putoomaan, vaikka jonkun aikaa jouduitkin jumittaa!

      Poista
    2. Kiitos! :) Joo, se olisi kyllä melkoinen kasa, kun se 37 kiloa olisi tallessa jossain. Jossain muualla kuin ahterissani, siis! :D

      Onko voipaketissa aina puoli kiloa? Se olisi siis 74 pakettia voita?!!

      Itse asiassa, olen laihtunut enemmän, kuin mitä koirani painaa! Ja jaksan nostaa koirani juuri ja juuri!

      Poista
    3. Onhan sitä pienempiä ja isompiakin voipaketteja. Meillä oli 200 tai 250 gramman voipaketti juuri. Eli ehkä jopa 185 voipakettia!

      Poista
  17. Nythän me ollaan samassa painossa, hyvä sinä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Sinä vain näytät noin 20 kiloa pienemmältä, mutta sama luku tosiaan...

      Poista
    2. Höpö höpö! Näät ittes niin väärin ;)

      Poista
    3. Ehkä, mutta ihan käsi sydämellä voin sanoa, että minusta sinä näytät ihan älyttömästi pienemmältä, kuin minä! Niin kuin muutkin suurin piirtein samoissa painoissa olevat!

      Poista
    4. Kyllä me aika samankokoiselta näytetään, mun mielestä, meillä on vielä melkein sama vartalomallikin!

      Poista
    5. No se olisi kyllä hyvä, koska minusta sinä näytät jo varsin hyvältä! :) Ihan samaa en kyllä pysty sanomaan itsestäni... :D

      Poista
  18. Hienoa että sait jumin liikkeelle vaikkakin ihan kauheella tavalla = syömällä älyttömän vähän :-D. Sitä ei moni huutelija tajua, miten vähän toiset laihduttajat oikeesti joutuu syömään saadakseen tuloksia aikaan. Kuvitellaan että riittää kun syö viis kertaa päivässä normaalimäärän = lautaset täynnä (vaikkei toki kukkuroillaan).

    Miten noi sun käsivarret? Saako niihin operointia julkiselta vai joutuuko itse maksunaiseksi? En nyt siis tarkota että sun pitäis sellasia harkita vaan mä pelkään että sitten joskus kun jaksaa alkaa tosissaan pudottamaan painoa, mulle käy ihan samalla tavalla ja huomaan että roikkoa riittää. Niin mietin että onko mitään saumaa saada julkiselta apua?

    Asiasta kukkaruukkuun, meitä on nyt sitten neljä. Pieni poika synty viime kuussa :-). Kauhee univelka kun pitää vanhempaa muksua paimentaa samalla mut ehkä sitä joskus vielä saa taas nukkua. Vaikka sitten haudassa ;-D. (...voi luoja jos pitää niin kauan odottaa... mä kun luulisin eläväni vielä aika pitkään...ainakin musta tuntuu että mä elän pitkään... kuuluisia viimeisiä sanoja... ihme jorinaa tähänkin... sitä se univelka... mut eikö ihmisillä yleensä ole joku tuntuma että kuoleeko nuorena vai vanhana? No niin... jaaritus seis.)

    Tsemppiä hurjasti eteenpäin ja onnittelut tavoitteen saavuttamisesta!

    Sinivalo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavallaan tiesin, että tähän taas päätyisin, koska olenhan minä tehnyt tämän lukemattomia kertoja ennenkin, eikä se paino koskaan ala laskemaan, ennen kuin kalorit tippuu todella alas. Toisaalta tähänkin tottuu ja leikkauksen takia saan pienestä määrästä sen täyden tunteen, josta olen aina pitänyt. Ja pienempi lukema vaa'alla kyllä motivoi! :)

      Olen itsekin miettinyt, että kun tähän leikkaukseen kuuluu vähän kuin kaupan päälle ylimääräisen ihon poisto vatsasta, niin voisiko sen vaihtaa vaikka noihin käsivarsiin?!! Ihan varmasti joudun poistattamaan ihoa käsivarsista, koska ne jo nyt hankautuu kainaloista ja taipeista, mutta onko se sitten lääkärien mielestä riittävä haitta ilmaista leikkausta ajatellen, on toinen juttu. Aion siitä puhua kontrollikäynnillä. Mitä olen netistä lukenut, niin se on vähän lääkäri/paikkakuntakohtaista... Mutta kun silloin viimeksi mainitsin siitä, niin silloin oltiin sitä mieltä, ettei ainakaan heidän kauttaan onnistu, että pitää sitten mennä terveyskeskuslääkärille ja sitä kautta yrittää päästä. En tiedä, miten tulee käymään, mutta kalliitahan nuo leikkaukset on. :/

      Ajattelinkin, että teillä on varmaan pikkuinen, kun ei ole mitään kuulunut! Hurjasti onnea! :) Ja haudassa tosiaan ehtii lepäillä! :D Mutta toivotaan, että saisit kohta nukkua ihan täysiä öitä! :)

      Kiitos! :)

      Poista
  19. Puhut paljon ulkonäöstä ja siitä, että haluaisit vain olla normaali, mutta etkö koskaan toivo, että olisit kaunis? Oletko koskaan katkera siitä, ettet ole?

    Onnittelut laihtumisesta, muutos todella on aivan valtava! Hienosti tehty!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikein osaa ajatella noin... Minä aloin kuulemaan niitä rumuus-haukkumisia jo ihan lapsena ja olen tavallaan kasvanut ymmärtäen, että olen ruma, joten en pysty kuvittelemaan, millaista olisi olla kaunis. Ja minulle jo se, että saan olla rauhassa, eikä kukaan huutele perään tai hauku, on aivan valtavan suuri juttu! Pystyn kuitenkin jotenkin kuvittelemaan normaaliuden ja siksi sitä tavoittelen. Tai tulen aina olemaan kasvoiltani ruma, mutta uskon, ettei se sitten enää niin vedä huomiota puoleensa, jos en ole niin lihava ja että jo kohta saavutan sellaisen painon, että saan olla ihan omissa oloissani. Se tekisi ihan arjen helpommaksi, kun ei tarvitsisi olla niin varuillaan.

      Asiassa on tietysti se puoli, että jos olisin kaunis, voisin saada kumppanin ja lapsia, mikä olisi tietysti ihan mieletön asia! Siltä kannalta toivoisin tietysti olevani kaunis, mutta edelleen, se on minulle niin kaukainen asia, etten osaa ajatella niin. Kai se johtuu siitä, että kun olen tiedostanut sen niin hirveän nuoresta, niin en koskaan edes luullut muuta. En ole koskaan ollut katkera rumuudestani, vaikka joskus haikeasti ajattelenkin, että jos en olisi ollut ruma, olisin voinut saada oman perheen. Mutta minä olen, eikä sille voi mitään, joten turha siitä on katkeroitua.

      Ja kiitos! :) Nyt vain toivottavasti lasku jatkuu!! :)

      Poista