lauantai 11. tammikuuta 2014

Perun puheeni...

Siitä, ettei tarvitse sitten ollenkaan sataa lunta, kun ei jouluksi satanut. Ulkona on aivan ihana ilma, sataa hiljakseen lunta, on pieni pakkanen ja kaikki on niin valkoista ja kaunista. Olen ihan joulutunnelmissa ja tuntuu kummalliselta, että joulu onkin muka jo ohi! Kolasin iltapäivällä lunta ja sekin oli pitkästä aikaa niin mukavaa. Voi, kun olisi ollut tällainen sää kuukausi sitten! Mutta ei voi mitään, ehkä ensi jouluna… Kylmyys ja raikkaus tuntuivat ihanilta loputtoman sateen ja kuran jälkeen ja koirakaan ei ollut uskoa onneaan, kun ei joutunut tassupesulle! Ja hän oli aivan riemuissaan, kun pääsi pitkästä aikaa leikkimään lumeen. Tosin kissoista pienin kieltäytyy menemästä ulos ja ihan vapisi peloissaan, kun vein hänet sinne sylissäni. Toin hänet sitten takaisin takan ääreen lämmittelemään. Ehkä hän tottuu, jos nyt vihdoin tulee talvi. Tekisi mieli jatkaa lomaa vielä parilla viikolla, mutta kai on pakko palata arkeen tai en pysty tekemään sitä ollenkaan. 

Ja olen todella motivoitunut taas aloittamaan laihdutuksen, mistä ei tule yhtään mitään kotona ollessani. Toisaalta voisin ihan oikeasti päästä tavoitteeseeni jo kevään aikana, toisaalta taas laihtumistahtini on ollut niin hidas, etten tiedä, miten kauan siinä kestää. Yritän nyt ensin päästä takaisin tuohon alimpaan lukemaan ja jatkaa sitten siitä. Ärsyttävää, että minusta vieläkin tuntuu, etten minä vain voi laihtua, vaikka tekisin mitä, vaikka olen jo laihtunutkin. Uskoa siihen omaan laihtumiseen ei ole yhtään, mutta toiveikkuutta ja kiinnostusta siihen sen sijaan riittää, joten ehkä onnistun nämä loputkin kilot pudottamaan. Olisi niin ihanaa voida pukeutua vähän monipuolisemmin ja tyylikkäämmin.

Mutta nyt saunaan! Saunominenkin on aivan erityisen mukavaa, kun ulkona on kylmää ja lumista! :)

18 kommenttia:

  1. Minä otin vuodenvaihteessa tavotteeks saada 4 kg pois helmikuun loppuun mennessä, kun silloin tulis vuosi ENEn alottamisesta. Vaan ei kyllä tule putoamaan, ellei nyt yhtäkkiä ala vetää alaspäin... Minulle on ihan hirvee ongelma saada tarpeeks proteiinia. En oikein pidä mistään hyvästä proteiininlähteestä, vaikka se ei saisikaan olla syy, mutta olen sitten taipuvainen syömään vaikka leipää tai hedelmää :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ihan sama ongelma, joudun ihan täysin väkisin syömään proteiinia, kun mikään ei maistu hyvältä, eikä houkuta niin tippaakaan! :/ Paitsi maito, mutta ei kai sitä maidolla voi elää... Minä en tosin halua hedelmiä, mutta himoitsen leipää. Välillä, kun onnistun syömään proteiinia, minusta tuntuu, että kehoni ihan huutaa hiilareita!

      4 kg kahdessa kuukaudessa on ihan mahdollista, joskaan ei helppoa. Minä yritän nyt ensin saada joulukilot pois ja sitten päästä seiska-alkuisiin. Edelleen olisi todella hienoa olla tavoitteessa kaksivuotiskontrollissa, mutta ei taida olla toivoakaan... :/

      Poista
    2. Niin on se mahdollista, mutta ei mulle :D En ole laihtunut vielä käytännössä yhtään ja kaksi viikkoa on jo mennyt ja yritystä on ollut.

      Poista
    3. Sama ongelma täällä... Minä en edes pahimmasta painosta yltänyt edes viiteen kiloon kuukaudessa(paitsi silloin joskus ihan ekoilla nutrauskerroilla) yhtä ainoa kertaa... Mutta ei auta kuin yrittää... Tsemppiä! :)

      Poista
  2. Minäkin olen innoissani lumesta. Nyt kun on ollut pitkään lumeton talvi niin tiet ovat täynnä sepeliä ja se ei ole hyvä juttu pyörällä liikkuvalle. Onnistuin viikon sisään rikkomaan yhden normaalin renkaan ja yhden pistosuojatun, vähän kyllä ärräpäät lenteli. Onneksi pyöräkorjaamon mies vaihtoi renkaan ilmaiseksi. Ja sitten muuta; näin sinusta viime yönä unta, olit laittanut oman kuvasi tämän blogin yläreunaan ja totesin unessa, että J.B on taviksen näköinen, mitä se nyt valittaa aina. Unessa pidin ihan normaalina, että julkaiset kuvasi, mietin että haluat paljastaa meille aamuvirkuille (herään siis yleensä tosi aikaisin, neljän ja viiden välillä). Kaikkea sitä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin on kyllä niin ihanaa, kun on lunta! Harmittaa vain, ettei sitä tullut jouluksi, tämä joulu kun muutenkin meni aika helposti, niin lumi olisi ollut ihana lisä.

      Onneksi sait vaihdon ilmaiseksi! Minä en muuten ole koskaan uskaltanut pyöräillä talvella!

      Ei taida kyllä kuvaa olla luvassa! :D Olisinkin taviksen näköinen... Joskus tekisi mieli laittaa kuvani ihan vain todistaakseni väitteeni, mutta se olisi pikkuisen hankalaa noin anonymiteetin suhteen! :D

      Poista
  3. Jostain syystä päädyin itsesuggestiosta lukemaan ja tulit mieleen. Olisko sulla intoa pieneen (tai ei niin pieneen, jos siltä tuntuu) haasteeseen? Tää on ihan sellasta omaa juttua, ei mitään virallista tai mistään kaivettua vaan tuli vaan (varmaan aika hölmö, mut enivei..) idea mieleen. Eli ensin täytyis tietää, mikä sun painotavoite olis sanotaanko nyt vaikka kahden kuukauden päästä? Sitten tekisit niin että joka päivä siihen tiettyyn päivämäärään asti kirjoittaisit tänne (ihan omalle sivulle vaikka niin ei ole olennaista häiritsemässä :-)) kymmenen kertaa tietyn lauseen, jota ei siis ole vielä olemassa vaan sovitaan yhdessä se. Etkä tietenkään sitten kopioi vaan edellistä vaan ihan oikeasti kirjoittaisit sen lauseen kymmenen kertaa ;-).

    Mä ensin ajattelin että se "suggestio" vois liittyä sun huonoon itsetuntoon ja kamalaan omakuvaan mut ehkä se on vielä liikaa vaadittu (no offence), semminkin kun tää nyt on vaan tällanen päähänpisto (jota en varmaan kehtaa edes julkasta mut julkasen silti...). Olis vaan kiva tietää onko sillä oikeesti minkäänlaista vaikutusta tollaseen fyysiseen asiaan kun joku jossain keskustelussa oli kertonut siitä olleen apua.

    Äh, nyt mulla tuli jo paniikki et ei tällasia voi ehdottaa... äkkiä julkasemaan tai mä deletoin koko tekstin.

    Sinivalo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, enkä edes esikatsellu... :-). Nyt mua nolottaa..

      Se sama

      Poista
    2. Voinhan minä toki kokeilla. :) Se 75 kiloa sinne kontrolliin mennessä on varmaankin turha toivo, mutta ajattelin, että jos kuitenkin pääsisin seiska-alkuisiin eli 79,9 kg maaliskuun 20. mennessä. Tosin aion nyt olla jonkin aikaa käymättä vaa'alla, koska tiedän, ettei siellä näy mitään kovin kivoja lukuja ja yritän saada joulukilot pois ensin. Mikäköhän se lause olisi? Jokin painoon liittyvä olisi varmaan hyvä, nuo itsetuntoasiat on tosiaan tällä hetkellä liikaa vaadittu. :)

      Minulle voi ehdottaa melkeinpä mitä vain! ;) Eikä tuossa ollut mitään, mistä nolostua! :)

      Poista
    3. Alrighty! :-) Mä vaan ajattelin että se on ihan hölmö idea jne. jne. ja siks nolostuin mut hienoa että lähet mukaan. Mä itseasiassa ajattelin itsekin kokeilla. Ei siinä muuta menetä kun pienesti aikaa.

      Luin joskus Dilbertin luojan jonkun kirjan ja siellä oli (jos en nyt ihan hakoteillä muistin suhteen ole, sekin on nimittäin mahdollista..) vähän täntyyppinen, mitä mä ehdotan. Se vaan oli sille jotain tietynlaiseen tulevaisuuteen tähtäämistä tai jotain.. Enivei.

      Otetaanko se 75 kiloa tavoitteeks? Vähän haastetta haasteelle ;-). Eli 20.1.-20.3. välisenä aikana kirjoitat tietyn lauseen kymmenen kertaa joka päivä. Ei kopiointia! :-D

      Ja sitten siitä lauseesta. Se Dilbert-homma meni jotenkin niin että siinä täytyi tarkkaan määritellä se lause, se ei voinut olla kovin epämääräinen tyyliin "haluan painaa näin paljon/vähän parin kuukauden päästä". Ajattelin että tehdään sama. Eli:

      "Minä (tässä olis sun oma nimes mutta kun se ilmiselvistä syistä ei käy niin sun nimimerkki riittänee) J.B painan torstaina 20.3.2014 klo (tähän haluamasi kellonaika) tasan 75 kiloa enkä grammaakaan yli."

      Miltä kuulostaa? Täytyskö sitä vielä yrittää tarkentaa vai meneekö sitten liioittelun puolelle :-D?

      Ja jos voi pyytää niin tee tälle oma sivu (eikö niillekin voi kommentoida?). Mä tulisin merkkaamaan oman suoritukseni. En siis kirjoita niitä lauseita muuta kun kotona (you'll just have to trust me... eikun siis I'll just have to trust me ;-)) mut merkkaisin jotain Check tai vastaavaa ihan tsempiks ja omaksi innoksi?

      Nonni, tulikohan tossa nyt kaikki? Mitä mieltä?

      Sinivalo

      Poista
    4. Kuulostaa hyvältä, joskin nyt pitäisi ilmeisesti jostain löytyä uskoa siihen, että ihan oikeasti voisin päästä 75:een maaliskuussa... Sehän olisi todella hienoa, koska se oli leikkauksen tavoitteena ja juuri tuolloin tulee kaksi vuotta täyteen, mutta... No, yritän kuitenkin! :) Minusta tuo lause kuulostaa ihan sopivan tarkalta. Joo, kaikille sivuille pystyy kommentoimaan. Teen tuolle oman sivun huomenna. :)

      Poista
    5. Eikun siinä on se idea ettei sitä uskoa varsinaisesti tarvita vaan se lause luo sitä uskoa.. tai jotain :-D. Siinä Dilbertin hommassa oli myös ajatuksena että kirjotetaan niitä lauseita JA tehdään työtä sen homman eteen. Sä kun kerran teet jo sitä työtä niin tää loisi vaan sitä lisäuskoa tai jotain. Mä oon sitten se verrokkiryhmä, joka ei tee tikkua ristiin mutta kirjottelee aikansa kuluksi :-D.

      En mä tähän itsekään mitenkään usko, mut ajattelinpa et eipä tuo haittaakaan varmaan tee. Paitsi jos se kääntyykin niin että sä lakkaat syömästä ihan vaan siks että ne 75 kiloa tulee saavutettua. Please don´t :-).

      Huomiseen siis. Eikun huomasin just että kello on yli puolen yön. Eli siis myöhempään tähän päivään siis.

      Sinivalo

      Poista
    6. Siis..

      Kylläpä tuli taas toistoa tohon viimiseen kappaleeseen :-D.

      Se sama

      Poista
    7. Okei, nyt on valilehti lisatty ja haaste aloitettu. Olen muuten huomannut, etta kun punnituspaiva on lauantaina, perjantaisin jatan aterioita valiin... Ei hyva... Tama ei taas hyvaksy aakkosia... Mutta siis, en lakkaa syomasta kokonaan.

      Poista
  4. hei vain, Ei hassumpi idea Sinivalo! Mun mielestä tuo idea on toteuttamisen arvoinen tai ainakin joku variaatio siitä! Olen joskus vuosia sitten viimeksi kommentoinut tähän blogiin. Silloin olin aloittamassa nutrausta ja J.B.tsemppasit mua :) en onnistunut,mutta jatkoin lukijana. Mun mielestä on jotenkin kamalaa että pidät itseäsi vastenmielisenä miesten silmissä..siis onhan miehiäkin kaiken kokoisia. Näetkö itse isompikokoiset miehet jotenkin mahdottomana vaihtoehtona? Tämä meni nyt hieman oudoksi kommentiksi,mutta olen utelias! T.dicell joka on valvonut koko yön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin sitä tosiaan kokeilla, ei siitä ainakaan haittaakaan ole. :)

      Muistan sinut, itse asiassa, tai ainakin nimimerkkisi muistan. :) Kommentoitko niihin kuviin, joita joskus ihan alkuaikoina laitoin?

      Itse olen tottunut siihen, että tiedostan, mitä miehet ajattelee ylipainoisista/rumista naisista(tai ainakin minusta), kun olen kuitenkin kuullut niitä haukkuja ihan nuoresta saakka ja netin keskustelupalstat pursuu saman tyyppisiä kommentteja. Olen kasvanut tietäen sen, joten ei se minulle itselleni ole mikään kauhean vaikea asia, yleisesti ottaen. Tai siis olisin toki halunnut perheen, jne, mutta kun olen niin nuoresta asti tiennyt, ettei se ole mahdollista, niin suhtaudun siihen kai eri tavalla, kuin normaalit ihmiset. Eikä kohdallani kuitenkaan ole kyse pelkästään ulkonäöstä, vaan minussa on niin monia muitakin vikoja, jotka joka tapauksessa estäisivät parisuhteen, joten... No, eihän se kiva ajatus ole, että minua pidetään vastenmielisinä, mutta en tiedä muusta, enkä ole koskaan edes kuvitellut, että mikään muu olisi mahdollista. Minulle kaikki normaalien ihmisten pariutumiskuviot on vähän kuin jotakin, mitä tapahtuu elokuvissa, ei oikeassa elämässä. :) En ole koskaan tullut edes ajatelleeksi, että isompikokoiset miehet sen kummemmin huolisivat ylipainoisen/ruman naisen... Kuitenkin kun olen niitä haukkuja kuullut heiltäkin. Ei minulle miehen ylipaino olisi ongelma, itse asiassa en edes pidä laihuutta kovin viehättävänä piirteenä miehellä. :)

      Toivottavasti saat nukuttua ensi yönä poikkeuksellisen hyvin! :)

      Poista
  5. Moi J.B! Olen jo jonkin aikaa halunnut kysyä sulta yhtä asiaa, joka sulla toivottavasti on paremmin kuin mulla :)

    Sinähän käyt kielikursseilla, jotka ilmeisesti on aika korkealla taitotasolla. Tuntuuko susta hankalalta jutella parin/ryhmän kanssa esimerkiksi jostain työhön tai perheeseen liittyvästä, jos sellainen sattuu olemaan puheenaiheena? Tai omista mielipiteistä ylipäänsä? Minä koen vaikeaksi tuollaiset aiheet, kun mulla ei juurikaan ole niihin liittyvää, ikäisilläni normaalisti olevaa elämää. Eikä masennus toki helpota asiaa. Toisaalta tajuan, että eivät ne muut kurssilaiset näe minun sisimpääni eivätkä he tiedä,
    millaista elämäni kokonaisuudessaan on. Ja toisaalta, en minäkään tuomitse muita, jos satun tietämään jonkun olevan työttömänä tai vastaavaa. Silti koen kiusallisena, kun pitää kaikkien kuullen kertoa jotain omasta elämästä. Olen sen verran rehellinen ihminen, etten halua kauheasti valehdellakaan, yritän vain saada asiat kuulostamaan vähän paremmilta ja elämäni vähän normaalimmalta :P

    Tällä hetkellä olen kurssilla, jossa istumme niin, että kaikki näkevät toisensa, ja opettaja tepastelee sitten siinä keskellä. Se on varmaankin periaatteessa hyvä sijoittelu, mutta minä koen sen kuormittavana, sillä en haluaisi olla kaikkien katseiden kohteena puhuessani. Edessä istujan selän ja opettajan näkeminen riittäisi ;) No, tämänkin asian voisi yrittää ottaa siltä kannalta, että ehkäpä se vähitellen karaisee tai jotain.

    Hyvää viikonloppua sulle ja eläimillesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, todellakin! Varsinkin se on ihan kauheaa, kun joskus kysytään jotain koko ryhmän kuullen! Meillä oli joskus venäjän kurssilla aina toisinaan venäläinen sijaisopettaja, joka aina kysyi kaikkien kuullen kauhean henkilökohtaisia juttuja ja vielä oli niin tarkka ääntämisestä, että saattoi joutua toistamaan vaikka kuinka moneen kertaan ja se oli ihan hirveää! Kerran käännyin ovelta takaisin, kun näin, että hän oli vakituisen opettajan sijasta paikalla!

      Olen ollut ihan hirveän kiitollinen ranskan opettajalleni, koska hän suorastaan kannustaa keksimään ne vastaukset, eikä odota rehellistä/realistista keskustelua. Olenkin sitten suoraan vastannut sillä tavalla, että varmasti kaikki tietää, ettei ne ole totta ja minusta tuollainen on ollut todella helpottavaa. Ja hauskaakin, koska ihmiset tahallaan vastaa mahdollisimman hölmöjä juttuja. :) Ja siinä tosiaan välttyy siltä nololta tilanteelta, että joutuisi paljastamaan asioita, joista ei halua puhua. Mutta eri opettajilla on kai oma tyylinsä... Minulla oli joskus amk:ssa englannin opettaja, joka oli ihan kauhea, mutta minun onnekseni vain niitä kohtaan, joiden englanti oli huonoa. En oikeasti olisi selvinnyt hänen kursseistaan, jos hän olisi käynyt minun kimppuuni niin kuin muutaman muun. Hän siis oli oikeasti todella ilkeä, ihan tahallaan.

      Minä istun muuten aina takarivissä, ihan vain siksi, että ihmisten pitäisi sitten ainakin kääntyä nähdäkseen minut. Yliopistossa meillä oli yksi harjoitustyösali, missä oli pöydät noin kuin kuvailet ja minua aina ihan ahdisti, kun näin, että joku pakollinen juttu järjestettiin siellä! :D

      Kiitos! :) Kissat on ihan onnettomia, kun ulkona olisi kaikenlaista kivaa, mutta tassut jäätyy! :D

      Poista