perjantai 14. maaliskuuta 2014

Otteita kauhugalleriasta ja epävarmuutta

Punnitus on ensi viikolla ja olen alkanut epäröimään mahdollisen vatsanahan poiston suhteen. Olin ihan varma, etten halua sitä, enkä nyt tällä hetkellä haluakaan, mutta entä jos muutan mieleni. Se on sikäli hankalaa, että minulla on vielä niin paljon läskiä, etten oikein osaa hahmottaa, miltä tulen näyttämään, sitten jos/kun laihdun vielä lisää. Mitä jos nyt kieltäydyn leikkauksesta ja sitten myöhemmin kadunkin sitä? Mitä jos iho alkaessaan enemmän roikkua alkaakin hankaamaan ikävästi? Realistisesti ajatellen en usko, että tulen koskaan itse maksamaan leikkausta, koska jos rahaa saankin kokoon, käsivarteni ovat paljon tärkeämpi kohde ja ne on joka tapauksessa pakko leikata jonain päivänä. En osaa päättää… Joten mitä minä bloggaajana teen? Otan siitä tietenkin kuvia! :D Ja jälleen esitän syvimmät pahoitteluni ja toivon pikaista toipumista traumatisoituneille. :) 

Tosi kiva muuten, kun yleensähän bloggaajat julkaisee kuvia, joissa on selkeästi yritetty saada mahdollisimman kaunis kuva, vaikka maisema tai asu tai ruoka-annos. Ja mitä minä esittelen? Läskiä, roikkuvaa ihoa, sääriäni… Että siinä teille silmänruokaa… :D (Ja jotkut teistä vielä ehdottavat, että ottaisin enemmän kuvia! :D)

Joka tapauksessa, rumahan tuo on, mutta en usko, että iso koko vatsan yli kulkeva arpi olisi yhtään kauniimpi. Olisiko teistä syytä suostua leikkaukseen(tai siis tässä vaiheessa leikkausjonoon) jo nyt, kun se on ilmaista ja sen saisi helposti vähän kuin kaupan päälle? Mitä te tekisitte omalla kohdallanne? Saa olla ihan brutaalin rehellinen, minusta tuntuu, että olen itse nyt hiukan sokea tilanteelle, koska leikkaus huolestuttaa ja pelottaakin minua. 














Tällaisina hetkinä te varmasti toivotte, että lukisitte vaikka leivontablogia. Koska isoa vaaleaa pilkullista taikinamöhkälettä muistuttavan kuvan todella toivoisi olevan uuden raejuustopunapippuritaikinan resepti, ei osa ihmistä… :D

Itse ehkä tarkastelen asiaa enemmän siltä kannalta, että miltä näytän vaatteet päällä, koska ei minua kuitenkaan kukaan alasti tule näkemään. Vaatteet päällä vatsan roikkuminen ei minusta kauheasti vielä näy, mutta missä määrin se sitten pahenee... Itse asiassa täytyy sanoa, että näissä kuvissa tilanne näyttää nyt paljon pahemmalta, kuin mitä itse peilistä katsoessa olen ajatellut, varsinkin tuossa sivukuvassa. En tosiaan tiedä... Osin pelkään tosiaan sitä leikkaustakin, että jokin menisi vikaan tai haava ei umpeutuisi kunnolla tai että vahingossa liikkuisin niin, että haava repeäisi leikkauksen jälkeen... Minulla on ollut kuukausia aikaa miettiä tätä ja nyt yht'äkkiä muutamaa päivää ennen olenkin ihan hukassa sen suhteen, mitä haluan ja mitä pitäisi tehdä ja mikä olisi järkevintä ja parasta. Mitä te tekisitte vastaavassa tilanteessa? Tai onko kenelläkään jo vastaavassa leikkauksessa olleella kokemusta asiasta?

Ai niin, suosikki otsikkoni lehden kannessa(”Kaikki Tuksun häistä; sulhanen repi hiuksista, löi ja söi koiranruoat”) sai vakavasti otettavan kilpailijan: ”Maanviljelijät poseerasivat alasti possujen kanssa.” Ihan kiva, mutta… MIKSI, OI MIKSI??? En katsonut kuvia, mutta aloinpa itse miettimään tuntemiani possunkasvattajia ja miltä he näyttäisivät alasti possujen kanssa(ja onko minussa jotain vikaa, kun minusta tuossa otsikossa on jotakin perin juurin perverssiä? (Johtunee ehkä siitä, että tunnen erään, jonka nuoruuden ”tyttöystävällä” oli kahdeksan nisää ja kärsä.))… En ymmärrä, miksi nykyään on muotia poseerata alasti ihan kaiken kanssa ja kaikkien pitää julkaista ”rohkea” alastonkalenteri. Mutta otsikko kyllä kiinnitti huomioni! :D

Minun on nyt pakko viedä koira ulos, hän istuu tuolla jalat ristissä. :)

Mutta, mitä minä teen??? 

74 kommenttia:

  1. mulla on kans tuollainen lirpakemasu, voin sen tunnustaa yhtään häpeilemättä :-D se on ja pysyy, riippumatta painostani. en ole edes ajatellut että sitä pitäisi jotenkin hävetä tai leikata, kun se on aina ollut tuollainen. eli en kyllä osaa sanoa että kannattaisiko sun mennä leikkaukseen. jos tuo haittaa niin mene, ettei tarvitse sitten jossitella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on varmaan aika monen laihduttaneet(tai raskaana olleen) arkipäivää. En niinkään häpeä, enemmän mietin sitä, että jos se alkaa aiheuttaa ongelmia muuten... Mutta sitten ei tosiaan tarvitsisi jossitella, jos vain tekisi sen.

      Poista
  2. Itse ehkäpä menisin, jos sen saisi julkisella nyt tehtyä. Ajattelen ulkonäön lisäksi myös sitä, miten se varmasti voi jossain vaiheessa alkaa tuottamaan ongelmia esim. hautumista ja menee rikki. Pöpöt myös tykkää pesiytyä tuollaisissa taipeissa. Mutta kukaan muu ei osaa päättää kuin sinä. Yleensähän tuollaiset toimenpiteet menee hyvin. Tietysti aina leikkauksen yhteydessä pitää mainita ne riskit. Toiset leikkelee rintojaan toiset mahojaan ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se minua juuri huolettaa, että jos se alkaa roikkua enemmän, niin tuleeko siitä sitten terveyshaittakin, jolloin se kai olisi pakko leikata. Pitää varmaan katsoa, että mitä se lääkärikin on mieltä. Minä vain olen niin huono tekemään mitään päätöksiä, jossittelen kaikkea loputtomiin! :(

      Poista
  3. Lehtijutun maanviljelijät olivat hyvärunkoisia nuoria eikä kuvissa ollut mitään perverssiä, vaikka en minäkään ihan ymmärrä miksi. Toisaalta alastomuus myy. Ehkä siksi.

    Minä kyllä vahvasti epäilen, että tulet katumaan, jos et mene leikkaukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei... Mutta mikä siinä sitten oli ideana?

      Se olisi kyllä minulle tyypillistä. Pelkään tehdä päätöksiä ja sitten myöhemmin kadun. :/

      Poista
    2. "Alastomat maaseutunuoret poseerasivat possujen ja tipujen kanssa hyväntekeväisyyskalenterissa. Kalenterin teemana on "Aito on kaunista". Vuoden 2015 kalenterin tuotto lahjoitetaan Syömishäiriöliitto - SYLI ry:lle syömishäiriöön sairastuneiden hoidon ja kuntoutuksen tukemiseen."

      Poista
    3. Ahaa... No okei, mutta pitääkö sitäkin varten olla alasti? Kai sitten. :)

      Poista
    4. Kaikkea varten täytyy nykyään olla alasti! :)

      Poista
    5. Minustakin tuo on niin älytön ajatus mutta toki tarkoituskin on kiinnittää huomiota. Hyvään tarkoitukseen tuotto tietysti menee, mutta koska vastustan niin vahvasti tehotuotantoa, olen taipuvainen ajattelemaan että tuo kalenterikin on ihan saatanasta :D

      Poista
    6. Minusta se on kyllä vähän outoa... Alastonkuvia sikojen kanssa, se on vähän liikaa minulle! :D

      Poista
  4. Mulla roikkuu mahanahka paljon enempi. Ja meinaan pyytää siihen leikkauksen, koska mulla se tosiaan roikkuu. Alapään päällä on sellanen tyhjä pussi. Ja sehän tulee kasvamaan se nahka määrä kun tästä laihun. Mulla käi se lirpake siitä ekasta onnistuneesta kerrasta, kun painoin sen vajaa 140 ja laihduin. Tosin raskaudet on kans osansa tuohon lirpakkeeseen tuonu.
    Mutta sun runko näyttää hyvältä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän siinä onkin, että se oletettavasti vielä kasvaa, kun laihdun lisää. Ehkä sinun pitäisi mennä ensin ja minäkin sitten uskaltautuisin, kun sinulla menisi kaikki hyvin! :D

      Öh, kiitti... :)

      Poista
    2. Mä olen yllättynyt että sulla on noin pieni roikko, kun painoa on kuitenkin paljon lähtenyt. Mun maharoikko on melkoisen rivo enkä uskaltaisi siitä ees kuvaa laittaa. Mun napakin roikkuu!. Ja se nahka ei hankaa, mutta osuu muuhun ihoon ja sinne jää sellanen "onkalo" joka kai voisi jonain päivänä hangata.

      Poista
    3. En nyt ole varma kommentoitko Leealle vai minulle, mutta sehän paljon riippuu siitä, missä se läski on alunperin ollut. Minusta näytän muuten ihan sellaiselta budha -patsaalta, surullinen budha, kun napani tekee keskelle mahaa tuollaisen surullisen hymiön suun. :D

      Poista
  5. Menisin leikkaukseen koska vaikka tuo ei nyt mitenkään pahalta näytäkään (monen synnyttäneenhän vatsa on hieman samanlainen) niin aiot kuitenkin laihtua vielä lisää ja iän kanssa ihopoimuissa tosiaan saattavat alkaa pöpöt mellastaa.

    Taika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä se onkin. Ulkonäöllisesti kestän tuon kyllä, se oli ihan selvä asia, että löysää ihoa jäisi, kun olin niin paljon ylipainoinen. Mutta jos se alkaakin haittaamaan myös muuten, niin se on huonompi juttu. Ja olen muutenkin todella tarkka puhtauden suhteen, niin olisi se nyt aivan hirveää, jos kasvattaisin jotain bakteeriviljelmää vatsapoimussani! :D

      Poista
  6. Ei tosiaan ole tarvetta leikkaukselle ja vaikka se leikkaus on SINULLE ilmainen niin maksaa se silti... Ennemminkin oikeasti tarvitsisit itsetuntoasi varten lääkäriä et kehoasi varten. Näytät ainakin julkaisemissasi kuvissa täysin samalta kuin monet monet muut naiset ja vartaloasi voi nyt sanoa jo normaaliksi. Itselläni on paino pudonnut viimeisen 3-4 vuoden aikana 40kg ja painan nyt suurinpiirtein saman verran kuin sinä. Mahani roikkuu enemmän kuin sinun ja niin kauan kun siitä ei ole fyysisiä ongelmia niin olkoon. Minulla, kuten ei varmaan sinullakaan ole haaveita päästä bikineissä rannalle, joten miksi sitten leikellä itseään. Käyn salilla ja lenkkeilen, jos se ei mahaani pienennä niin sitten ei.
    Kirjoitustesi perusteella olet äärettömän huumorintajuinen ja fiksu ja olen usein ajatellut lukiessani, että olisit todella hauskaa seuraa. Pääsisit vain ulos kuorestasi, ja noista huonoista ajatuksistasi itseäsi kohtaan. Joskus tekisi mieli tulla repimään sinut ulos ihmisten keskelle ja sanoa, että tämä maailma kuuluu myös sinulle ja sinullakin on oikeus ystäviin ja omaan perheeseen.
    No niin tulipas purkaus.. :) Olen lukenut blogiasi melkein alusta saakka, koskaan kommentoimatta.. No nyt on kommentoitu :) Miina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, se on kyllä ihan totta. :/

      Olen ihan suht ok tuon poimun suhteen ulkonäöllisesti; vaikkei se hyvältä näytäkään, niin ei se ole minulle niin suuri juttu. Mutta käsivarteni on alkaneet hiertyä poimujen takia kyynärtaipeista ja kainaloista ja se on niin inhottavaa, että jos samaa alkaa tapahtua vatsanahan kanssa, siitä on pakko päästä eroon. Mietin vain sitä, että jos niin käy, enkä nyt tarttunut tilaisuuteen, kun se olisi "helppoa", niin kadunko sitten sitä. Ei minulla tosiaan ole tavoitteena muuta kuin se, että olisin vaatteet päällä normaali ja uskon olevani suhteellisen realistinen lopputuloksen suhteen. Itse asiassa olin varautunut paljon pahempaankin, kuin miltä todennäköinen lopputulos nyt näyttää.

      Kiitti, mutta valitettavasti livenä minä olen ihan täysi ääliö! :D Joko en keksi mitään sanottavaa tai sitten sanon jotain aivan älytöntä, jota kadun muutaman seuraavan vuoden... Vähintään. :D Ja tavallaan yksinäisyyteni sopii oikeudentajuuni, koska en mielestäni ansaitse mitään sellaista, niin olen vain saanut ansioni mukaan. Kai minä olen jo niin tottunutkin olemaan yksin, etten enää osaa kuin toistaa samaa kaavaa. :)

      Kiva, kun kommentoit ja tervetuloa kommentoimaan uudelleenkin, jos siltä tuntuu! :)

      Poista
  7. Ota ihmeessä leikkaus vastaan jos sellaista tarjotaan. Voit sitten myöhemmin perua jos mieli muuttuu ja joku pääsee sinun peruutuspaikallesi eli no harm done. Kun ei ne nyt varmasti kovin nopeella aikataululla leikkaa kuitenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En muuten tiedä onko se sitten edes varmaa, että pääsisin tätä kautta! Tiedän yhdelle leikatulle sanotun, että se tulee vähän kuin kaupan päälle, mutta ehkä tämäkin arvioidaan tapauskohtaisesti. Parasta olisi, jos olisi vielä vaikka kolmivuotiskontrolli, josta saisi tarvittaessa hakeutua leikkaukseen. Mutta se odotus saattaa kyllä olla aika pitkä, joten sikäli voisi varmuuden vuoksi suostua siihen, jos sitä tarjotaan!

      Poista
    2. Eri sairaanhoitopiirien käytännöistä en tiedä, mutta ainakaan kaikki leikatut Suomessa eivät saa roikkoleikkauksia. Olen Facebookissa lihavuusleikattujen ryhmässä ja siellä ihmiset ovat latailleet kuvia roikoistaan, osa saanut leikkauksen, osa ei.

      Mihinhän minun pitäisi ottaa yhteyttä, jos roikot alkaisisivat haitata elämää? Kun mut on yksityisesti leikattu mutta se nyt ei varmasti tarkoita että jatkoleikkauksetkin on yksityisesti hoidettava, paitsi siis jos vaiva on ainoastaan kosmeettinen niin siinä tapauksessa tietysti. En kyllä uskalla edes ajatella koko roikkoleikkausta, ainakaan jos mun täytyisi hankkia lähete tuolta helvetin terveysasemalta :D

      Poista
    3. Okei... Viime vuonna siitä oli puhetta ihan ohimennen ja ymmärsin niin, että se olisi mahdollista saada.

      Varmaan ihan terveyskeskuslääkäriin ensimmäiseksi ja sieltä sitten lähete eteenpäin. En kyllä osaa yhtään sanoa, että miten helposti edes sen lähetteen saa...

      Poista
    4. Sen lähetteen vielä varmaan saisin manguttua, mutta lopullista päätöstä tuskin, ja on se kyllä niinkin että en edes uskaltaisi koko toimenpiteeseen. Kipua en ihan hirveästi pelkää, en ollut kovin kivulias GBP:n jälkeenkään vaan pahoinvointi oli se iso ongelma. Mutta se itse toimenpide vaan ällöttää niin paljon että eeeeeiiiiiii... Paitsi jos olisi paljon terveydellistä haittaa, niin sittenhän se olisi vaan kestettävä.

      Poista
    5. Se on kyllä aika hurjan näköistä, muutaman kerran olen nähnyt tv:stä! Ja siinä lopputuloksessa on niin suurta vaihtelua, että siksikin hirvittää! Mutta jos siitä alkaa tulla ongelmia, niin pakkohan se on tehdä... Luulen, että pääset kyllä leikkaukseen, jos iho alkaa hiertyä ja mennä rikki.

      Poista
  8. Siis olisko sun mahdollista saada molemmat, kädet ja maha? Eihän siinä tosiaan sitten pähkäiltävää olisi, ja juuri kuten yllä on mainittu niin aina voit sitten perua, jos muutat mielesi leikkauksen lähestyessä.

    Jos taas valinta on jompikumpi niin ehdottomasti roikkoallit pois, jo ihan pelkästään siksi että mä en henk.koht. nää tossa mahakuvassa oikeasti mitään vikaa vaan kateellisena katselen sun hoikkaa linjaa. Näkyykö tossa ylemmässä kuvassa aavistus kylkiluistakin? Määäääkin haluuuun! :-)

    Sinivalo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos ymmärsin oikein, niin vatsanahan poiston voin saada nyt tämän kontrollikäynnin kautta, mutta jos haluan käsivarret leikatuksi julkisella puolella, niin se on sitten järjestettävä ihan terveyskeskuslääkärin kautta ja niin edespäin.

      No ehkä ihan aavistus, jos oikein käyttää mielikuvitusta! :D En minäkään nyt mitenkään kauhuissani ole mahastani, enemmänkin olen huolissani siitä, että tuleeko sen kanssa hankaluuksia, jos se alkaa roikkua enemmän.

      Poista
  9. En tiedä, olenko jäävi kommentoimaan, kun en ole koskaan laihduttanut kymmeniä kiloja, eikä minulla ole vastaavaa ongelmaa... Mutta minä menisin leikkaukseen. Kun olet käynyt jo yhden isomman leikkauksen läpi, niin selviäisit varmaan hyvin tästäkin. Olen nähnyt samanlaisia mahoja esim. uimahallissa useita, joten ei tuo sinun masusi mitään traumoja aiheuta, tai ole tosiaan mitenkään poikkeuksellinen, mutta faktaa on myös se, että monelle leikatulle roikkuva maha aiheuttaa ongelmia. Vaikka nyt ei mitään olisikaan, niin myöhemmin voi tulla. Ja (koska kaipasit suorasanaista palautetta) niin mitä olen nähnyt tv:ssä ja netissä ennen-jälkeen-kuvia, niin kyllähän sellainen leikattu maha on nätimpi. Vaikka nykyiselläänkin näytät vaatteet päällä hyvältä, niin kyllähän se näyttää vielä paremmalta, kun ei tarvitse erikseen miettiä ovatko vaatteet vatsaa tasoittavia ja peittäviä. Tämä tosiaan on minun erittäin subjektiivinen mielipiteeni. Minulle on ihan yhdentekevää, millaisia mahoja muilla ihmisillä on, mutta jos olisin sinä, niin menisin leikkaukseen, koska jos sen ilmaiseksi saa, niin miksi en menisi...

    Hihittelin muuten tuolle Tuksun häät -otsikolle, en tainnut tuollaista huomatakaan silloin aikoinaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enemmän olen huolissani siitä, että mitä ongelmia sen kanssa mahdollisesti tulevaisuudessa tulee. Eihän se siis hyvältä näytä, mutta en jaksa niin hirveästi siitä ulkonäöstä välittää. :) Tosin vaatteissa joudun kyllä katsomaan, että miten ne peittää vatsaa ja tietysti olisi kiva, kun ei joutuisi edes ajattelemaan koko asiaa.

      Joillakin se leikattu maha on todella nätti, mutta olen kyllä nähnyt niin hurjiakin arpia, että siksi arastelen. Ja jos ymmärrän oikein, niin julkisella puolella ei pahemmin välitetä siitä ulkonäöstä ja siellä tehtyjen leikkausten esteettinen lopputulos on ihan toista kuin yksityisellä. Mikä tietysti on siinä tilanteessa sivuseikka, jos käy niin, että iho alkaa hiertyä. Mutta minua hiukan huolettaa se arpi, vaikka nuo vanhatkin arvet on kyllä parantuneet ihan kivasti. En vain oikein tykkää arvista. :)

      Tuo otsikko on niin ikisuosikkini! Minua vain harmittaa, etten koskaan saanut selville, että mitä koiralle sitten syötettiin, kun kerran sulhanen söi koiranruoat! :D

      Poista
  10. Mulle on tehty sektio, joka on siis periaatteelta samantyyppinen leikkaus, siis pitkän arven kannalta. Ja siitä oli tuskallista toipua ja mahaa kiristi pitkään, vaikkei sitä edes silleen kiristellä sektion jälkeen, kun mitä tehdään tuossa bodyliftissä. Sen kokemuksen perusteella en ikinä menis moiseen leikkaukseen, ellei terveydentila pakottaisi. Enkä siis ole menossa, vaikka nyt laihdutuksen puolivälissä jo maha roikkuu kamalasti. Kai sitä saa harkita leikkausta myöhemminkin, jos se alkaa muhia ja hankaloittaa eloa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen myös kuullut, että se on aika kivuliasta se toipuminen! En nyt sinällään kipua pelkää, mutta jos sen voi välttää... :)

      On siihen mahdollista päästä, mutta nyt siihen pääsisi helpommin ilman, että täytyy käydä koko ketju läpi. Ja aina ei edes tiedä, että saako lähetteen. Tietysti jos se kovasti aiheuttaa ongelmia, niin silloin kyllä pääsee myöhemminkin.

      Poista
  11. Vastaukset
    1. No joo, siihen nähden, että painoa on lähtenyt melkein 40 kg, niin olin kyllä varautunut paljon pahempaankin.

      Poista
  12. Minulle on tehty kaksi sektiota ja mahalärpäkkeeni on paljon pahempi kuin sinulla! Itse asiassa en oikein usko, että pääsisit julkiselle puolelle vatsanahan kiristykseen jos tällä hetkellä hankaus/hautumisongelmaa ei ole. Se selvinnee kontrollikäynnilläsi. Ja jos jatkossa mahanahka alkaakin vaivata enemmän, voit pyytää lähetteen terveyskeskuksesta.
    Ota puheeksi ennemmin olkavarsien iho jos niiden kanssa on ongelmia jo nyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla kyllä, etten edes pääsisi... No, sen kuulee ensi viikolla. Ihanteellista olisi kyllä se, jos voisin saada käsivarret leikatuksi, koska ne on jo nyt niin suuri ongelma! Olen vain ymmärtänyt, että tässä yhteydessä se ei onnistu.

      Poista
  13. Puheistasi olin jälleen kerran saanut sen kuvan, että sulla on sellanen todella roikkuva mahanahka, mutta tuohan on pieni ja soma massu :D Ja tosiaan, voi olla kyllä että et pääsisi edes leikkaukseen kun se on niin pieni. Mutta vastaanpa kysymykseesi: ulkonäkösyistä en menisi leikkaukseen, terveyssyistä kylläkin. Tosin, voiko noin pieni mitään aiheuttaakaan? Varmaan lääkäri osaa paremmin arvioida.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllähän tuokin roikkuu, mutta tietysti lähteneeseen painoon verrattuna voisi olla paljon pahemminkin. Enemmänkin pelkään sitä, että miten käy jatkossa, jos painoa lähtee enemmän. Tuo ei ole vielä mitenkään hiertynyt tai tulehtunut, mutta se hieman punoittaa tuon poimun alta, varsinkin lenkin jälkeen. Lääkärillä on varmaan jokin mielipide leikkauksen suhteen, joten katsotaan, mitä hän sanoo. :)

      Poista
  14. Hei Jamesbon Betterson! ;) Ei ihme, että olet salannut nimesi hyvin, onhan se vähän karsee!!
    Näin siis viime yön unessa sinuun liittyvän "näyn", eli oikean nimesi. Eihän mennyt pahasti vikaan, eihän?!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, nyt julkistit sen tänne kaikille! :D Miten saatoit!!

      Joo, ihan lähelle osui, varmaan vain kirjoitusvirhe?! :D

      Poista
    2. Siitäs sait, mitäs olet piinannut uteliasta vuosikausia salamyhkäisyydellä! :D

      Mikä kirjoitusvirhe, miten se sitten kirjoitetaan oikein?!! ;)

      Piti aamulla silmät auki saatuani laittaa tuo nimi puhelimeen ylös, etten vain unohda. Monettakohan kertaa jo hekottelen sitä yksinäni..

      Poista
    3. No mutta hei, olen sentään kertonut aivan KAIKEN muun! :D Ja laittanut vielä kuviakin lisäksi! :D

      Tuo on kyllä aika hyvä nimi, pitäisiköhän ottaa se viralliseksi nimekseni? :D

      Poista
  15. Ihan ensiksi ANTEEKSI ANTEEKSI ANTEEKSI jo kaikille kommentteja kirjoittaneille, sillä tiedän nyt suututtavani teidät, mutta pakko on minunkin ilmaista mielipiteeni. Kihisin ihan kiukusta ja lähes pompin tuolissani kun luin teidän kommenttejanne :(((((( Tuon vertaisella vatsapoimulla ei pitäisi edes haaveilla leikkauksesta ja olen sataprosenttisen varma että et julkisella puolella leikkaukseen pääse. Yksityisestihän ihminen saa ja voi leikkauttaa ihan mitä vain !!!! Olin itse juuri perjantaina leikanneen kirurgin vastaanotolla ja puhuimme kyseisestäkin asiasta. Ihan ensinnäkin painonpudotuksen on pitänyt jo loppua ja painon olleen vakio jo jonkin aikaa, ei niitä ikäänkuin ennakkoon tehdä, koska silloinhan leikkaustulos menisi hukkaan.Toiseksi vatsaroikosta on oltava huomattavaa ja haittaavaa jatkuvaa ongelmaa, ihon rikkoutumista, tulehduksia ym. Kolmanneksi se on todella suuri ja vaativa leikkaus, ja paraneminen siitä todella hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa. Kivuista ei voi puhua samana päivänäkään tähystysleikkauksen hyttysen pistojen kanssa. On itselläkin kokemusta useasta vatsan alueen leikkauksesta joten tiedän mistä puhun. Itsellä on kerran viikon sairaalassa olon jälkeen haava ratkennut auki sukkia jalkaan laittaessa ja haava jouduttu ompelemaan uudelleen ja toinen viikko sairaalassa sitten vietetty ja kotona vielä pitkään tukisidoksia käytetty.Puhutaan siis todellakin isosta operaatiosta !!! Toinen asia joka julkisella puolella korjataan ovat rinnat, mutta niitäkin koskevat ihan samat kriteerit kuin vatsaakin. Ja niistäkin oltava siis todellista terveydellistä haittaa. Käsivarsia ja reisien sisäpuolia ei julkisesti edes korjata, ellei ole erittäin painavaa lääketieteellistä syytä ja vaikeaa suurta haittaa. Nämä ovat siis ihan suoraan lääkärin suusta nämä kommentit !!!!! Ja sekin riippuu ihan plastiikkakirurgin arviosta sitten.Kohdallani puhutaan tietenkin myös vähän eri kokoluokan roikoista, painoa kun on lähtenyt nyt jo 72kg ja lisää vielä lähtee. Minulla oli suurempi vatsaroikko jo ennen leikkausta kuin sinulla J.B. Vatsaleikkauksissa varsinkin on ollut myös paljon erilaisia komplikaatioita, esim.jouduttu poistamaan myöhemmin vuotanutta verta vatsasta ym. Ja kivusta vielä sen verran, että kuvitelkaa itse, että teillä on vatsassa noin 70 valtavaa metallihakasta koko vatsan poikki. Kaikenlainen liikkuminen sattuu, varsinkin kaikki missä tarvitaan vatsalihaksia. Sängyssä ei voi maata kuin selällään. Jatkohoito kotona on myös pitkä. Eli yhteenvetona vielä J.B. ja muutkin, älä edes haaveile leikkauksesta. Kaikille myöskin varsin valaisevaa kirjoitusta asiasta oikein kuvien kera on seuraavassa blogissa http://laihdutusleikkaus.vuodatus.net/ Ja lopuksi pyydän vielä nöyrimmin anteeksi heiltä joiden mielen pahoitin >3 Aurinkoista ja kaunista kevättä kaikille tasapuolisesti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mielipidettään tarvitse pahoitella, kunhan asialinjalla pysytään. :)

      Kun minun yksi tuttu, jolle siis myös on tehty lihavuusleikkaus, sanoi, että hänelle lääkäri oli sanonut, että se ihonpoisto tehdään automaattisesti vatsanalueelle vähän kuin "kaupan päälle", eikä hänellekään tosiaan mitään hiertymiä tai muita se roikko aiheuttanut. Se taitaa olla hiukan sitten sairaala/lääkärikohtaista...

      Minuakin tosiaan huolettaa se, että tiedän, ettei tämä leikkaus ole mikään pikkujuttu. Enkä oikeastaan halua arpea... Voihan tosiaan olla, etten edes pääsisi korjaukseen ja tiedän kyllä, että painonlaskun pitää olla pysähtynyt.

      Taitaa nyt olla niin, että menen sinne lääkärin puheilla ilman, että tiedän mitä haluan ja mietin sitten tarkemmin, kun kuulen hänen mielipiteensä. Ja kun saattaa käydä niin, etten edes saisi leikkausta, niin kaikki tämä pohtiminen on ihan turhaa. Ensi viikolla tähän aikaan tiedän paremmin. :)

      Poista
    2. Muista myös, että ex-muumimamman kokemukset ovat tietysti hänen omiaan, eivät mitään yleismaailmallisia päteviä vääjämättä tapahtuvia juttuja. Olen jutellut varmasti kymmenien roikkoleikattujen kanssa netissä, ja vaikka onkin iso leikkaus, niin suurin osa on ollut erittäin tyytyväinen eikä ongelmia ole ollut. Enkä kyllä ole kuullut että tulehduksia olisi täytynyt jo olla, vaan että riski niihin on!

      Ja se vielä pitää sanoa, että kipu on niin henkilökohtainen asia, ja tiedän että jotkut ovat olleet erittäin kivuliaita, vaikka tässä nyt hyttysenpistoon sitä kipua verrattiinkin :)

      Poista
    3. Siis, tarkoitin että tiedän joidenkin olleen tähystyksen jälkeen kivuliaita.

      Poista
    4. Totta sekin, mutta aika hurjan näköinen se leikkaus on, muutaman olen tv:stä nähnyt!

      Luulen, että se arven paikka vaikuttaa. Minulta on poistettu tähystyksellä myös sappirakko ja sen jälkeen vatsa oli arka todella pitkään. Lihavuusleikkauksen jälkeen ei sattunut yhtään.

      Poista
    5. Hei, kerroit että sinulta on poistettu myös sappirakko tähystyksellä. Itseltä se poistettiin vajaa kuukausi sitten. Muistatko miten kauan olit kipeä leikkauksen jälkeen? Itsellä oli alkuun ripulia pari viikkoa joka nyt on rauhoittunut. Sen sijaan kipua on edelleen koko oikealla puolella ylävatsalla, asennosta riippuvaa ja pientä syömisen jälkeistäkin. Ehkä kuitenkin koko ajan lievenemään päin. Kotihoito-ohjeista sai sen kuvan että kipuja olisi maksimissaan sen pari viikkoa kuin sairuaslomaakin...

      Poista
    6. Siitä on jo kauan aikaa, mutta kyllä siinä ainakin useampi viikko meni. Vatsa oli pitkään arka ja tosiaan jotkut ruoat aiheuttivat aluksi kipua. En nyt ihan tarkkaan muista, mutta minut leikattiin marraskuun alkupuolella ja ainakin jouluna olin jo ihan täysin normaali. Mutta kyllä se kipu minullakin kesti kauemmin kuin kaksi viikkoa ja alussa jotkut ruoat ei pysyneet ollenkaan sisällä!

      Poista
    7. Miksi pyydät anteeksi omaa kommenttia ja heti seuraavassa lauseessa haukut muiden kommentteja? Ihan kuin yrittäisit luoda jotain draamaa?

      Operaatio on joo iso mutta yksilöllistä on toipuminen ja kipukokemus. Roikko voi olla pieni mutta siitä voi silti olla haittaa, tulehdukset, iho hautuu esim. Lääkäri on se joka sen päätöksen voi tehdä että onko operaatio kannattava.

      Poista
    8. Tuli väärään kohtaan kommentti, oli tarkoitettu muumimammalle.

      Poista
  16. Olisin onnellinen noin pienestä ja sievästä mahasta. En häpeilisi sitä kyllä yhtään. En sinuna lähtisi leikkaukseen tuon masun takia, koska se leikkaus on isompi kuin se, mitä sulle on jo tehty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minä sitä niin kauheasti häpeilekään, kun eihän sitä kukaan näe. Tai no, ei näkisi, ellen ottaisi siitä kuvia ja laittaisi nettiin...!! :D Enemmänkin yritän ennakoida tulevaa ja päästä helpolla, jos käy niin, että se alkaa hankaamaan. Mutta katsotaan, mitä lääkäri sanoo.

      Poista
  17. Kun se eräistä henkilöistä aina kuullostaa että nämä mun kommentit ovat vain mun omaa löpinää, niin tässäpä suora lainaus Hussin sairaanhoitopiirin sivulta, mitä se sanoo kyseisistä leikkauksista ja niihin pääsystä julkisella puolella :(



    Laihtumisen jälkeisten ihomuutosten korjaavaa plastiikkakirurgiaa kutsutaan postbariatriseksi kirurgiaksi. Plastiikkakirurgiset toimenpiteet suoritetaan siinä vaiheessa, kun paino on vakiintunut vähintään vuodeksi ja riittävän alhainen paino/normaalipaino on saavutettu.

    Riittävän alhainen paino määritellään yleensä käyttäen painoindeksiä (BMI=body mass index). Painoindeksi on useimmille tuttu jo laihdutusvaiheesta ja sen laskennassa auttaa oma lääkäri/terveydenhoitaja. Painoindeksin tulee pääsääntöisesti olla alle 32 ennen plastiikkakirurgisia leikkauksia. Lisäksi plastiikkakirurgiaa harkitsevan potilaan ravitsemustilan on oltava kunnossa. Merkittävät perussairaudet saattavat olla este plastiikkakirurgiselle toimenpiteelle.

    Mikäli edellä mainitut ihopoimut aiheuttavat toiminnallisen tai terveydellisen haitan, voidaan korjausta harkita julkisen terveydenhuollon piirissä. Leikkauspäätöksen tekee aina hoitava plastiikkakirurgi ja lähete plastiikkakirurgin arviota varten voidaan tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua laihdutusleikkauksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos mä olen sun tarkoittama "eräät henkilöt" niin mietipä nyt hiukan... Sanoinko tuossa yhtään mitenkään, että sun jutut olisi sun omaa löpinää? Sanoin että sinun kokemuksesi ovat sinun kokemuksiasi, siis alleviivatakseni muille että vaikka sulla oli huono kokemus leikkauksen osalta niin se ei sitä missään nimessä kaikille ole, eikä kannata tehdä omaa leikkauspäätöstä sen perusteella että jollakin se on mennyt huonosti, ellei se sitten suurimmalla osalla olisi mennyt huonosti, mutta niinhän asia ei ole. Tarkoitus ei ollut mitenkään nollata tai väheksyä sun kokemusta tai mitään muutakaan.

      Poista
  18. Tyypillisin julkisen terveydenhuollon piirissä korjattava ihopoimu on alavatsan/alavartalon roikkuva iho. Postbariatriset leikkaukset luokitellaan ei-kiireellisiksi toimenpiteiksi ja jonotusaika leikkaukseen on yleensä jonoon asettamisesta lukien vajaa kuusi kuukautta. Mikäli tarvitaan/suunnitellaan useampia leikkauksia, saatetaan ne tehdä vaiheittain – kaikkea ei välttämättä voida korjata kerralla.

    Seuraavassa esitellään aivan pääpiirteissään tyypillisimmät postbariatriset toimenpiteet:

    Vatsan/alavartalon korjausleikkaus (abdominoplastia, bodylift)
    Kun alavatsan ihopoimu roikkuu sukuelinten päällä, saattaa poimu aiheuttaa hankaluutta päivittäisissä toimissa, pukeutumisessa, liikunnassa ja hygieniassa. Tällöin voidaan harkita korjausleikkausta julkisen terveydenhuollon piirissä. Leikkauksessa poistetaan alavatsalta löysä iho ja ihoa kiristetään alaspäin. Tarvittaessa vatsapeitteiden lihakset korjataan oikeaan asemaan. Alavatsalle jää koko vatsan levyinen arpi. Sairaalahoito kestää tyypillisesti 3-5 vuorokautta ja sairausloman tarve on 4-6 viikkoa ammatista riippuen.

    Mikäli alavatsan ihopoimu jatkuu merkittävästi myös selän puolelle saattaa korjaus edellyttää leikkausarven ulottamista donitsimaisesti alavartalon ympäri (bodylift). Toipuminen ja sairausloma kuten yllä.

    Rintojen korjaus (reduktioplastia mammae)
    Merkittävän laihtumisen jälkeen rinnat pienenevät/tyhjenevät sekä laskeutuvat alaspäin. Joskus laihtuminen aiheuttaa myös epäsymmetriaa rintojen koon ja muodon suhteen. Muutokset ovat samansuuntaisia molemmilla sukupuolilla. Tyypillisin toiminnallinen haitta on ihon hiertyminen rikki tai tulehtuminen rinnanaluspoimun alueella.

    Toistuvat iho-ongelmat saattavat oikeuttaa rintojen korjausleikkaukseen (reduktioplastiaan) julkisen terveydenhuollon piirissä. Sairaalahoito kestää yleensä 1-2 päivää ja sairausloma-tarve on neljä viikkoa.

    Olkavarsien ihon kiristys (brachioplastia)
    Kymmenien kilojen laihtumisen seurauksena olkavarsien iho löystyy. Seurauksena on yleensä eri asteiset “allit” eli olkavarren alapinnalle muodostuva löyhä ihopussi. Näihin liittyviä korjausleikkauksia ei pääsääntöisesti tehdä julkisen terveydenhuollon piirissä, sillä haitta on käytännössä vain kosmeettinen.
    Sisäreisien ihon kiristys (tigh lift)
    Sisäreisien veltto iho kertyy poimuiksi yleensä aivan reiden tyveen. Sisäreisien velton ihon kiristystä julkisella sektorilla voidaan harkita, mikäli sisäreiden ihopoimu aiheuttaa toiminnallisen tai terveydellisen haitan. Tyypillisimpiä tällaisia oireita ovat ihon hiertyminen/hankautuminen rasitukseen liittyen, ihorikot ja ihoinfektiot.

    Merkittävästä laihtumisesta huolimatta on tavallista, että juuri reisiin jää merkittäviä rasva-kertymiä. Sisäreiden ihon kiristysleikkaus ei tarkoita näiden rasvakertymien poistoa rasvaimulla esteettisistä syistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta näissä on kyllä yksilöllisiäkin eroja; minä en nimittäin sanoisi, että allit on vain kosmeettinen haitta, minulla ne ainakin hankautuu ja ne on myös sikäli hankalat, että joudun asettelemaan niitä hihoihin niin, ettei jäisi poimua, koska sitten se poimu tuntuu inhottavalta.

      Poista
  19. Elikä tässäpä tämä kahteen kommenttiin yhdistettynä kun yhteen olisi ollut liian pitkä

    VastaaPoista
  20. Siinäpä mietittävää...en kyllä itse menisi noin pienen, sievän, normimahan kanssa mihinkään leikkaukseen. Onko tilanteesi tosiaan niin paha, että se aiheuttaa edellä mainittuja ongelmia? Minun mielestäni sinulla ei ole edes kosmeettista haittaa ( mitä ei ainakaan julkisella leikkaa). Muutama vatsalihasliike, niin tuo massu kiinteytyy, ei siihen veitseä tarvita! Mietihän ja pohdi asiaa kunnolla? Ja tämä on ihan kaikella hyvällä sanottu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Roikkuva osa ei ole ainakaan vielä aiheuttanut sen kummempaa haittaa, mutta se kyllä hiukan punoittaa etenkin lenkin jälkeen ja se on helposti kostea pidempään, siksi olen huolissani, että tulevaisuudessa siitä tulee ongelma. Mutta jos ei tule, niin tuskin leikkaukseen menen. Saattaa se vielä vähän kiinteytyä itsekseenkin, varsinkin, kun laihtuminen on kesken.

      Poista
  21. Ja epäselvyyttä välttääkseen, olen anonyyminä kommentoinut vain nämä missä kehun pikkumahaasi ja sanon että olisin tyytyväinen tuollaiseen massuun...muut on kommentoinut joku muu anonyymi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy sanoa, että vaikkei tuo nätiltä näytäkään, niin olin henkisesti varautunut todella paljon pahempaankin! Sikäli olen ihan ok tuon suhteen.

      Poista
  22. Kyllä minunkin henkilökohtaisesta mielestäni allitkin voivat aiheuttaa todellista haittaa. Itsellänikin jo nyt ne roikkuvat kyynärtason alapuolella ja kainaloon jäävä outo poimu aiheuttaa kutinaa kainaloissa. Mutta tuo teksti olikin sitä mitä ja miksi korvataan yleisellä puolella.Minä tarvitsen aikanaan ihan ehdottomasti vatsa-ja rintaleikkaukset ainakin ja reisistäkin on haittaa jo nyt,koska siellä roikko alkaa uhkaavasti lähestyä polvia jo ;) Puhut kauhugalleriasta, mutta jos minä laittaisin kuvani, niin sinä näkisit painajaisia koko loppuvuoden...:D Minun silmissäni sinun vartalosi on ihan malliainesta, verrattuna suurimpaan osaan leikatuista. Oppisit vaan olemaan tyytyväinen ja ylpeä itsestäsi. Enkä jaksa ikinä uskoa että se sinun mainio huumorisi mihinkään häviää oikeassakaan elämässä ja kanssakäymisessä ihmisten kanssa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on myös usein lenkin jälkeen taipeet hankautuneet ihan punaisiksi ja ne kutiaa ja saan myös välillä sellaisia pitkittäisiä mustelmia, kun joku poimu on painanut pidemmän aikaa vaikka yöllä! :/ Täytyy yrittää säästää rahaa, että saisi ne leikkautettua ja miettiä, että uskalttautuisinko johonkin Suomen ulkopuolelle.

      Minä tavallaan näen vartaloni kolmesta eri perspektiivistä; ihan realistisesti sen kautta, että olen painanut yli 120 kiloa ja lihonut ja laihtunut useaan otteeseen, sitten verrattuna jonkinlaiseen ideaaliin ja vielä senkin kautta, että olin varautunut pahempaankin roikkumiseen. En ole millään tavoin pettynyt, mutta hyvältähän nuo poimut ja muhkurat eivät näytä. Mutta, olen kuitenkin todella iloinen siitä, että niitä kiloja on lähtenyt ja vaatteet päällä pystyn kaiken ruman aika hyvin peittämään, ainakin toistaiseksi. Olisin vain niin innoissani pääsemään sinne tavoitteeseeni, niin ei tarvitsisi jossitella, vaan saisi ihan realistisesti miettiä, mitä on tarpeen tehdä. Ei auta kuin jatkaa herkkujen välttelyä! :)

      Poista
  23. Noista leikkauksista en osaa sanoa juuta enkä jaata. Mutta sen voin sanoa, että sulla on ihan söpö massu :) On ymmärrettävää, että et halua esitellä sitä bikineissä, mutta muuten en näe siinä mitään kauhisteltavaa. Toki jos hiertymät alkavat vaivata, on jotakin tehtävä.

    Voi kunpa oppisit rakastamaan vartaloasi kaikkine puutteineenkin! Ajattele, se on kuitenkin seuralaisesi ja elämänkumppanisi loppuun asti, osa sinua eikä sen inhoaminen ole terveellistä kummallekaan osapuolelle! Kehonpalvonta ei ole aiheellista, mutta ajattele sitä ystävänäsi :) (Kirjoitin tämän meille kaikille!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei minulla muutenkaan ollut tavoitteena biksuissa esiintyminen! :D

      Olen ihan suhteellisen ok vartaloni suhteen nykyään. Toki on vielä paljon tehtävää ja laihdutettavaa ja toivottavasti kiinteytettävääkin, mutta minulle se ensisijainen toive oli huomaamattomuus julkisilla paikoilla, eikä minua ole enää pitkiin aikoihin tuijotettu, mikä on aivan ihanaa! En minä inhoa kehoani, joskaan en kyllä rakastakaan. Luulen, että olemme pikku hiljaa pääsemässä jonkinlaiseen varovaiseen sovintoon. :)

      Poista
    2. No hyvä :) (Kommenttina siis jälkimmäiseen kappaleeseen :D)

      Poista
    3. Kyllä me vielä väleihin päästään, minä ja ahterinikin... :D

      Poista
  24. Tämä ei liity asiaan ollenkaan, mutta käy kattoon

    http://areena.yle.fi/tv/24124

    Tuotahan sie taannoin kaipasit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi eikä, se oli vielä ihanampi kuin muistin! Heti aloin miettimään, että mihin lampeen voisin tipahtaa kuumaan kaakaon toivossa! :D Kiitti! :)

      Poista
    2. Tulit heti mieleen kun tuon oli joku facebookissa jakanut :)
      Annahan lampien olla ja nauti kaakao ilman uintireissua :)

      Poista
  25. Ihan äskettäin olin tilanteessa, jossa kuulin, että lihavuusleikattu voi saada tavallaan automaattisesti roikkoleikkauksen julkisella puolella. En voi käsittää tätä kahtiajakoa, JOS todellakin näin on!! Eli muilla tavoilla laihduttanut joutuu aina (?) itse maksamaan mahdollisen leikkauksen, vaikka olisi pudottanut yhtälailla monta kymmentä kiloa ja leikkauksen tarve olisi selvä. Mielestäni tämä on melkoinen epäkohta, enkä näe minkäänlaista logiikkaa siinä. Mur-mur.

    Ja J.B, ymmärrän pohdintasi leikkaukseen liittyen ja toivon, että teet kuten itse parhaaksi näet ja koet! Vaikka et usko, sanon silti :), että sinä olet vartaloltasi monta kanssasisartasi (pitkä laihdutustaival takana) sopusuhtaisempi. En käy kuvailemaan itseäni, koska ainoastaan kuvat voivat kertoa totuuden, mutta voin väittää, vähättelemättä kuitenkaan sinun omia tuntemuksiasi omista ongelmistasi, että meidän vartaloistamme ei voi puhua samana päivänäkään. Minun ihoni ei tule palautumaan, vaikka tekisin mitä, mutta ei ilmeisesti kestämään leikkaustakaan. Näillä siis mennään ja jatketaan ylimääräisten survomista vaatteisiin. Ja koitetaan hyväksyä asiat, joita ei kykene muuttamaan.

    Tsemppiä kullekin omiin haasteisiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko vielä jatkaa, että lupaan ilomielin ottaa ylimääräiset vatsapoimusi heti itselleni, kun saan omani myytyä johonkin nahkatehtaaseen. :)

      Poista
    2. Minä olen myös kuullut tuon parikin kertaa, mutten ole ihan varma, että onko se totta. Tai varmaan paikkakunnittainkin käytännöt vaihtelee. Mutta jos siitä ihosta on haittaa, niin kyllä sen leikkauksen saa laihtumismetodista riippumatta. Oletko puhunut lääkärin kanssa omasta tilanteestasi?

      Ottaen huomioon, että painoa on lähtenyt se melkein 40 kiloa, niin olin kyllä varautunut paljon pahempaankin roikkumiseen! En ole edes mitenkään pettynyt tähän tilanteeseen, enemmän vain niitä käytännön ongelmia mietin, koska monellahan se poimu alkaa aiheuttamaan ongelmia ja tulee tulehduksia ja muuta. Mutta tällä hetkellä ajattelen niin, että jos ei enempää ongelmia tule, tuskin menen leikkaukseen. Se oli nyt kuitenkin suuri helpotus, ettei tarvinnut tehdä lopullista päätöstä nyt, vaan saan rauhassa katsoa, miten käy.

      Kiitos! :)

      Poista