sunnuntai 10. elokuuta 2014

Heippa taas! :)

Superhelteet on nyt ilmeisesti ohi, ainakin jos lehtiä on uskominen. Ihan ok, jaksaa vähän paremmin ulkona. Tosin se on kyllä todella outoa, että minulla ei ollut edes suurempia vaikeuksia kestää helteitä tänä vuonna. Ok, en joutunut olemaan asunnollani, jossa lämpötila nousee kesäisin muutenkin todella korkeaksi, mutta ei tuntunut kuin kuolisin, ei huimannut, enkä voinut pahoin. En tiedä onko se sitten sattumaa vai painonlaskusta johtuvaa. Olen oikeastaan jopa nauttinut kuumuudesta kylmän kesäkuun jälkeen. Mutta ulkona olisi vaikka mitä tekemistä, joten helteet saisi loppua, että jaksaisi paremmin. Ja edelleen se syksyn tuoksu on alkanut houkuttelemaan, kaipaan lukemista takkatulen valossa sohvalla lojuen sateen ropistessa ikkunaan ja saunomista pilkkopimeässä ja nuotiolla istuskelua ja ensilunta. Näin unta, että oli luminen joulu ja aion sinnikkäästi uskoa, että se oli enneuni! :)

Lukijamäärät ovat viime aikoina tippuneet ihan minimiin, en tiedä onko kesälläkin osansa vai onko ihmiset vain kyllästyneet. Itsekin huomaa, että ensin on jostain uudesta blogista ihan innoissaan ja käy joka päivä katsomassa onko tullut uusia postauksia, mutta sitten jonkin ajan kuluttua huomaa, että on kulunut kuukausi, eikä oikeastaan edes muista, mistä niin tykkäsikään. Laihdutusblogeja on kuitenkin aika vähän loppujen lopuksi, joten ehkä kaikki on jo löytäneet tämän ja ehtineet kyllästyä. No, toivottavasti edes joku vielä lukee. :)

Olen miettinyt, että pitäisikö ottaa jotain väliaikakuvia nähdäkseen, että onko edes mitään kiinteytymistä tapahtunut. Vaikka toisaalta haluaisin ottaa kuvat vain ja ainoastaan kympin välein. Löysin muuten tässä yksi päivä yhden jättisuuren kuvan itsestäni ja jäin ihan tutkimaan ulkonäköäni. Luulin kuvan jo heitetyn pois, mutta äiti oli ilmeisesti sen säilönyt. Näin aikoinaan painajaisiakin siitä hemmetin kuvasta! Valokuvaamo päätti suurentaa rippikuvani ikkunaansa ja sehän oli koulukiusatulle 15-vuotiaalle riemukkaat pari kuukautta… :D Se on vielä poikkeuksellisen huono kuva minusta, silmäni ovat luonnollistakin pienemmät ja iho kiiltää. Se on jännä, miten erilaiselta näyttää kuvissa kuin peilissä. Peilissä näen välillä vähän mitä sattuu, mutta kuvissa itsensä näkee ihan eri tavalla. Ja sekin on hassua, miten kahdessa eri kuvassa voi joskus näyttää ihan erilaiselta, melkein eri ihmiseltä… Mutta siis, en oikein tiedä pitäisikö taas ottaa ”edistymis”kuvia vai odotanko sinnikkäästi, että saisin painon laskemaan. Pärjäsin jo todella hyvin pari viikkoa, nyt viikonloppuna on menty metsään aika reippaasti… Mutta olen silti toiveikas, että pystyisin nyt aloittamaan jonkinlaisen kitukuurin ja pääsisin edes alle kahdeksankympin. Viime syksykin sujui hyvin ja nyt minulla on taas jotenkin sellainen tunne, että pystyn siihen tänäkin syksynä! Toivottavasti olen oikeassa.

Mutta jospa nyt olisi viilentynyt jo sen verran, että voisin viedä koiran ulos. En ole uskaltanut päästää häntä juoksemaan, kun on niin kuuma ja hän juoksee itsensä ihan läkähdyksiin, eikä hän ole ollenkaan tyytyväinen minuun. :/ Senkin kannalta viilentyminen olisi toivottavaa… :)


Hauskaa elokuista viikkoa! :)

5 kommenttia:

  1. Mie ainakin luen edelleen! :) on vaan ollut niin epämääräinen kesä, että oon aika vähän päässyt olemaan koneella. Eiköhän se taas syksyllä tasoitu sekin koneella roikkuminen. (Ai mikä elämä? :D)

    Tuo on kyllä totta, et peilissä näyttää eriltä ku kuvissa ja kuvatki voi olla tosi erilaisia! Just katoin saman päivän aikana otettuja kuvia ja kyllä oli erinäköinen muija toisissa kuvissa. Vaikka minusta ne kaikki oli. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! :) Muutenkin kesäisin kyllä ihmiset lukee vähemmän blogeja. Ehkä tämä tästä taas vilkastuu. :)

      Se on kyllä outo ilmiö! Kai meillä sitten on niin erilaisia ilmeitä tai jotakin... Minulla oli joskus kaveri, joka toisinaan oli suorastaan kaunis ja toisinaan ihan tavis. Eikä hän koskaan meikannut, joten siitä ei johtunut. Ja yksi toinen tuttu näytti joskus kuvaa itsestään ja kysyin, että kuka siinä on?! Hän näytti ihan eri ihmiseltä kuin yleensä. Osin se varmaan johtuu siitä, että kun ihmiset ei ole symmetrisia ja kuvissa näkee itsensä eri päin kuin peilissä.

      Poista
    2. Minä ainakin seuraan edelleen 😊. Sinuna laittaisin kyllä edistymis- (tai vaikka pysymis-) kuvia edelleen. Vaikka sinusta itsestä tuntuisi, että ei mikään muutu, niin kuvista sen usein näkee. Ja vaik ei muuttuisi, niin pysyminen on mun silmissä ja korvissa niin kova juttu, että sitä itsessäänkin kannattaa juhlistaa! Niin vaikeaa on pysyä pudotetussa painossa. Ja se, että kestät näin kovia helteitä ilman isoja tuskia on kyllä merkki siitä, että paino on alempana (minulla on aina ollut sukuvikana hirmuinen kasvojen hikoiluongelma, mutta painon pudottua on alentunut paremmin siedettävälle tasolle, vaikka vieläkin jonkin verran merkittävän ylipainon puolella olenkin). Tsemppiä alkavaan syksyyn 😃 - Tosin itse toivoisin vielä lämpimiä viikonloppuja mökillä vietettäväksi pitkälle syksyyn 😃

      Poista
    3. Jaahas, pakko vielä kommentoida, kun huomaan, että tämän puhelimen hymiöt ovat jostain syystä muuttuneet kysymysmekeiksi tuossa edellisessä kommentissani. Kyssärit ovat siis oineasti hymynaamoja!

      Poista
    4. No hyvä! :) Varmaan lämmin kesäkin vähentää lukijoita.

      Ajattelin, että yritän nyt vielä kerran saada painon laskemaan ja jos se ei vaikka parissa kuukaudessa laske, niin sitten otan "edistymis"kuvia joka tapauksessa. Se, ettei paino nouse on kyllä ihan täysin leikkauksen ansiota, itse en koskaan pystynyt pitämään kiloja poissa.

      Olin aika yllättynyt siitä, että kuumuus ei tuntunut pahalta, kai se sitten on uskottava, että painonlasku auttaa! Tosin viime syksynä minulla oli koko ajan kylmä!

      Kiitos samoin! :)

      Poista