maanantai 4. elokuuta 2014

Lämpöä riittää…

Mittari näyttää ulkona 29,2 ja sisällä 29,4… Olisi ilmeisesti viileämpää, jos menisi ulos…

Ihan käsittämätöntä muuten, että on jo elokuu! Minusta tuntuu kuin ihan vasta olisi ollut toukokuu! Heinäkuu vain katosi jonnekin…

Ja kuin automaattisesti ajatukseni ovat alkaneet kääntyä jouluun… Ilmassa tuoksuu jo syksy ja mainoksissa on kynttilöitä ja lyhtyjä ja ihan varmasti ensimmäiset jouluun liittyvät tavaratkin löytävät tiensä kohta kauppoihin. Olen nauttinut kesästä ensimmäistä kertaa vuosiin, mutta syksy… Syksy on silti ihanin aika vuodesta. :) Elokuu on parhaimmillaan yksi suosikkikuukausistani, syksyn tulon jo tuntee, mutta vielä se on edessä.

Mutta vielä on silti kesä, maassa ei ole edes keltaisia lehtiä ja aurinko paistaa täysillä.



Kuva ei ole vastaus toiveeseen kuvista, kunhan laitoin muutaman pilvikuvan. :) Jotenkin aina päädyn kuvaamaan pilviä, niissä on jotain, mikä kiehtoo minua. Lapsena vietin pitkiä aikoja maaten selälläni nurmikolla ja katsellen pilviä ja kuvitellen näkeväni eri muotoja ja jopa ihmisiä. Vieläkin kiinnitän huomioni erikoisen muotoisiin pilviin.

Mutta kuvista puheen ollen; saan aina toisiaan toiveita, että käyttäisin enemmän kuvia blogissani. Olen suoraan sanottuna aika huono kuvaaja, enkä oikein tiedä, mistä ottaisin kuvia, joten saa kertoa vinkkejä siitä minkälaisia kuvia haluaisitte nähdä. :)

Pitäisi taas jatkaa maalaamista. Olen kesän aikana maalannut kaikenlaista ja alan olla korvia myöten kyllästynyt. Sain äidin ystävältä vanhan puukaapin, jota ole rapsuttanut puhtaaksi edellisistä maalikerroksista ja nyt se olisi vihdoin siinä kunnossa, että sen saa maalata. Olen vain vähän huolissani maalista. Maalasin aiemmin lipastoni ja ostin Helmi –kalustemaalia, joka käyttäytyi jotenkin oudosti. Se alkoi kuplia ja pinnasta tuli lopulta jotenkin muovimainen. En tosiaan halua, että 1800-luvulta peräisin oleva kaappi näyttää siltä, kuin olisin ostanut sen Ikeasta. Mutta kai yritän kuitenkin maalata sen sillä ja jos se menee metsään, pääsen raapimaan irti kymmenennenkin kerroksen maalia…

Kuulemma viimeinen helleviikko, joten kesästä tykkäävät, nyt ulos nauttimaan! :)


6 kommenttia:

  1. Ihan hyviä kuvia otat, älä turhaan kainostele. Minäkin tykkään katsella pilviä, tosin harvemmin sitä tulee maattua nurmikolla kuten lapsena :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en enää uskalla maata nurtsilla, kun pelkään käärmeitä! :D

      Poista
  2. Moi!

    Olen tässä kuluneen viikon aikana lukenut koko blogisi läpi. Sä kuule kirjoitat hyvin ja olet hauska tyyppi! On myös ollut ihanaa huomata, että mielialasi on viime aikoina ollut parempi. Ihan koko sydämestäni toivon, että se paranee entisestään, ja uskallat toivoa ja tavoitella niitä asioita, joita haluat ja ansaitset.

    Yhdestä asiasta haluan sulle ihan ehdottomasti sanoa: ne kilpirauhasarvot! Tiedän, että lääkäri on sulle sanonut, että ne ovat ok. Mutta se, että ne arvot ovat viitteissä, ei tarkoita että ne ovat hyvät. Kerroit, että sun T4V-arvo oli jossain vaiheessa 13, ja se on kuule aika huono arvo. Pitäisi tietysti tietää, mitkä viitearvot ovat, mutta millään viitearvoilla tuo ei kyllä erityisen hyvä arvo ole. Mulla aloitettiin lääkitys T4V-arvolla 14 (viite 12-22), eli aika samanlaisella arvolla kuin sulla. Ennen lääkitystä lihoin/en ainakaan laihtunut, vaikka mitä tein, sekä olin alakuloinen, ahdistunut ja huonotuulinen. Lääkityksellä paino on lähtenyt laskuun (ilman ruokavaliomuutoksia) ja mielialakin on parantunut. Ai niin, mainitsemasi kuiva iho ja hiusten lähtö ovat myös kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita. Mun mielestä sun pitäisi ehdottomasti käydä endokrinologilla, joka tietää kilpirauhasjutuista, ja selvitellä tätä asiaa!

    -Nanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Olen tosiaan voinut paremmin ja toivon minäkin, että se jatkuu. :)

      Minusta on niin hämmentävää, kun minulla olisi niin paljon oireita, jotka sopisivat kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta sitten lääkärit kuitenkin on sitä mieltä, että arvoni ovat hyvät. Kysyin viimeksi, että voisiko jonkinlaista lääkitystä kokeilla kuitenkin, mutta hän sanoi, että se sitten vain pahentaisi asiaa, koska se heikentäisi oman kilpirauhaseni toimintaa entisestään. Toisaalta melatoniini on auttanut uniongelmiin ja lääkitys mielialaongelmiin, en tiedä toimisiko ne, jos syy olisi oikeasti kilpirauhasessa... Mutta hämmentävää tämä joka tapauksessa on! Täytyy katsoa, jos pääsisin jollekin vähän erikoistuneemmalle lääkärille!

      Poista
    2. Ne kilpirauhasasiat tahtoo vaan olla sellasia, että niistä ei lääkäritkään ole aina ihan kartalla. Tärkeetä olis, että ei hoideta niitä arvoja, vaan sitä ihmistä - jos on oireita, niin lääkitystä voisi kokeilla, vaikka arvot olisivatkin viitteissä. Minä en tietysti ole lääkäri, mutta olen lueskellut tosi paljon näistä jutuista ihan itseni takia, ja sen perusteella uskallan sanoa, että noi sun arvot ei kovin hehkeät ole. Mä oon ilmeisesti elänyt tän oman vajaatoimintani kanssa jo ainakin vuodesta 2009, mutta mitään ei oo tehty, koska arvot on ollu niukin naukin viitteissä. Mulle on aina vaan sanottu, että kaikki on kunnossa, enkä ole edes osannut epäillä mitään, kun en ole mistään kilpirauhasesta tyyliin koskaan kuullutkaan. Tän vuoden alussa sain lopulta lääkityksen. Ihan esimerkkinä sen vaikutuksesta kerron, että paino on pudonnut 12 kg. Alkupaino oli samaa luokkaa kuin sulla, ja siihen olin lihonut nopeasti ja mielestäni selittämättömästi (terveydenhoitajan mielestä selitys oli se, että valehtelin syömisistäni). Paisumistani enemmän kuitenkin harmittaa ne vuodet, jotka meni henkisesti enemmän tai vähemmän huonovointisena.

      Tuohon en osaa sanoa mitään, että miksi mielialalääkkeet ja melatoniini auttaa sulla. Mutta ei kai ole poissuljettua, että ne auttaisivat, vaikka kilpirauhasessa olisikin jotain häikkää? Olen myös kuullut tapauksista, jossa vajaatoiminta on ollut vuosia hoitamatta, ja sitten ihminen on sairastunut masennukseenkin.

      -Nanna

      PS. Saako sulle laittaa meillä? Meillä on oikeesti aika paljon yhteistä.

      Poista
    3. Minäkin luin jossain vaiheessa paljon näitä juttuja ja tuntui, että luen itsestäni, kun jotkut ihan oudotkin oireet täsmäsivät! Silloin kun minulla alkoi nämä ongelmat, ihan ensimmäinen ajatukseni oli kilpirauhasen vajaatoiminta, koska se on ollut minulla lapsena ja sitä on meillä suvussa. Mutta lääkärit on sitten kuitenkin pitäneet arvoja riittävän hyvinä. Tosin se diagnosointi kai on hiukan hankalaa, tätini melkein kuoli vajaatoiminnan takia, koska hän sai lääkityksen johonkin ihan muuhun, joka sitten melkein tappoi hänet. Onneksi äitini löysi hänet ihan viime hetkellä ja hän oli teholla muutaman päivän, eikä tiedetty selviääkö hän, mutta selvisi sitten kuitenkin. Olen nyt ihan ok noiden muiden lääkkeiden avulla, mutta jos asiat vielä huononee, niin sitten pitää ihan tosissaan yrittää saada edes kokeilla kilpirauhaslääkitystä.

      Joo, saa tottakai! :)

      Poista