sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Vähän liian villi pohjola...

Tai enhän minä pohjoisessa asu, mutta... Eikö joskus ollut joku tv- sarja, jonka nimi oli villi pohjola? En kyllä tiedä, liittyikö se mitenkään eläimiin... Meilläpäin on viime vuosina alkanut liikkua runsaasti susia ja jotenkin olen jo tottunut niiden läsnäoloon. Kauniita eläimiähän ne ovat ja yhtä rohkeaa yksilöä lukuun ottamatta karttavat ihmisiä. Muutama vuosi sitten myös tapettiin karhu ehkä viiden kilometrin päässä kotoamme, enkä siitäkään erityisesti häiriintynyt. Mutta nyt karhu on alkanut liikkua ihan talon ympäristössä ja naapurimme löysi tapetun hirven ehkä sadan metrin päästä kotoamme. Jonkin petoihmisen mukaan se on karhun tappama. En sinällään pelkää omasta puolestani, mutta lemmikkieni puolesta olen huolissani. Koirani juoksentelee valoisaan aikaan taloamme ympäröivässä metsässä ja tähän asti olen ajatellut, ettei ainakaan karhu tulisi näin lähelle asutusta. Meillä on kyllä aidattu osa pihasta juuri koirien turvallisuuden takia, mutta hän tykkää juosta vapaana metsässä. Täytyy kai kieltää häntä menemästä metsään. Hän on vielä niin seurallinen, että ihan varmasti hän vain ajattelisi, että onpas iso koira ja menisi tekemään tuttavuutta. Ja yksi päivä äitini oli nähnyt, kun kaksi isoa haukkaa oli kierrellyt kissoista pienimmän ympärillä. En tiedä olisivatko ne yrittäneet napata kissan, äiti oli käynyt hakemassa hänet sisälle. Pidän kyllä luonnosta ja eläimistä, mutta haluaisin kotimetsiimme lähinnä peuroja ja söpöjä jänöjä ja ehkä siilin, joka voisi asustaa siinä siilinpesässä, jonka lapsena tein. Söpöjä, pörröisiä ja harmittomia eläimiä. Karhut ja sudet ja suuret haukat voisi asua vähän syrjemmässä.

Muuten on ollut ihan tavallinen tylsä viikonloppu. Ellei lasketa sitä, että sytytin äitini palamaan. Mutta muuten ihan normi juttuja, siivosin eilen melkein koko päivän ja perjantai-iltana leikkasin ruohon ja pesin keittiön matot. Äitini raapi maalia irti jostain kaapista ja menin auttamaan häntä hetkeksi. Minulla oli sellainen kuumailmapuhallin(jolla sattumoisin sytytin jo aiemmin palamaan sen oman kaappini, josta irrotin maalia, ehkä minun pitäisi luopua sen käytöstä...) ja äidilläni oli jalassa sellaiset housut, joissa oli sivuissa reisiin saakka ulottuvat vetoketjut, joiden alla oli jonkinlaista verkkoa, jota osoitin vahingossa kuumailmapuhaltimella ja se syttyi palamaan! Onneksi se paloi ihan hetkessä ja myös sammui itsellään verkon loppuessa! Isot liekit tuli, mutta se oli niin hetkessä ohi, ettei onneksi jaksanut sytyttää itse housuja, eikä äiti saanut kovin pahoja vammoja. Olen itseni sytyttänyt muutaman kerran palamaan, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun sytytin jonkun toisen. Onneksi ei käynyt pahasti!

Sää on muuten ollut aivan ihana, juuri sellainen, minkä takia pidän syksystä niin kovasti. Vielä on aika lämmin, mutta jos aurinkoa riittää, saamme ehkä juuri sellaisen kirpeän viileän syksyn, joka on paras mahdollinen vuodenaika. Ja tiedän sanoneeni tämän jo monta kertaa, mutta odotan niin malttamattomana joulua! Toivottavasti se olisi yhtä ihana kuin viime vuonna ja myös luminen tällä kertaa! Olen jo ostanut ensimmäiset joulukoristeetkin, tosin ebaystä. Ostin myös vihdoin sellaiset pallovalot, joita olen jo vuosia himoinnut, mutten ole raaskinut ostaa. Tosin siis jostain Kiinasta ja alle kympillä, en niitä aitoja, mutta ihan kivat nekin on. Kyllä niistä lähemmin tarkasteltaessa näkee, ettei ne ole kovin laadukkaat, mutta valaistuna ne ovat todella nätit. Ja aivan ihanan väriset, otin luonnonvalkoisia, vaaleanpunaisia ja pinkkejä palloja. Yllättäin... :)

Mutta nyt pitää mennä etsimään syötävää, en ole vielä syönyt mitään. Vanhemmillani on vieraita, jotain miehiä, joita en tunne ja olen piilotellut huoneessani koko aamun. Nyt he vihdoin taitavat olla lähdössä, joten pääsen aamupalalle. Mukavaa sunnuntaita! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti