sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Oma häntä, paras häntä

Yritin vaikka kuinka kauan miettiä, että miten se sanonta menee ja ensin "oma häntä, paras häntä" tuntui aivan naurettavalta, mutta siinä itselleni hirnuessani se alkoikin kuulostaa ihan järkevältä... Mutta kuulemma se on "omakehu, paras kehu". Höh, minusta tuo oma versioni oli oikeastaan parempi, ehdin jo tykästyä siihen. Joten taidan tästä lähin käyttää sitä, mikäli tulee tarvetta. (Edit: Ja se tosiaan on "oma apu, paras apu"... Tosin netistä löytyi pari viitettä tuohon kehujuttuunkin. )

Olen nukkunut hirveän huonosti ja olen jo monta päivää ollut niin väsynyt, että silmiä kirvelee... Mutta nukun katkonaisesti ja herään aikaisin ja kun herään, mielessä pyörii kaikkea ahdistavaa, joten on pakko nousta ylös. Ja olen nähnyt niin outoja unia. Yksi yö minulta irtosi pää ja yritin kaikin keinoin kiinnittää sitä takaisin. Se ei oikeastaan ollut ahdistava uni, ihan tyynen rauhallisesti pohdin pää kainalossa, että mitäs nyt. Kokeilin muun muassa liimaa ja nauloja, kumpikaan ei yllättäen auttanut. Ja yksi yö näin todella ahdistavaa unta, jossa huusin paikalliselle kauppiaalle, ettei heidän pakastealtaassaan taaskaan ole antilooppeja. Sen oletan johtuneen siitä, kun sanoin yksi päivä yhdelle kissoista, että jos hän vielä jatkaa kasvamista, äitini joutuu tilaamaan k-kauppaan antiloopin raatoja. Hän kyllä painaa vain vähän päälle 3 kiloa, mutta on rakenteeltaan todella lihaksikas ja kävelee kuin leijona ja hänellä on kasvoissaankin enemmän isojen villikissojen kuin kotikissojen piirteitä. Hän on muutenkin uljas kissa, eikä pelkää mitään, ei imuria, eikä edes moottorisahaa. Kaikki aina luulee häntä kolliksi, vaikka hän on tyttö. :( Mutta hän on upea kissa ja myös minun suosikkini, vaikka ei tietysti saisi olla suosikkikissaa. :)

Tällä hetkellä hän taitaa jopa olla suosikkieläimeni, koska en mitenkään ilahtunut koirani käytöksestä tänään. Vein hänet lenkille ja koska näin etäällä pari valkohäntäkaurista (aamulla muuten oli neljä ihan pikkuruista aivan yksinään tuossa pellolla!), en uskaltanut päästää häntä vapaaksi, joten hän teki kaiken mahdollisen, ettei olisi joutunut kävelemään hihnassa, hän kun on aina inhonnut sitä ja se ei ole jostain syystä koskaan alkanut sujumaan. Joka tapauksessa olimme sellaisen laajentuneen ojanpätkän kohdalla, johon oli kerääntynyt erityisen kuraista vettä ohuen jääkerroksen alle, kun hän jostain varmasti itselleen hyvästä syystä pomppasi ilmaan kuin tykinkuula ja mäiskähti täysin keskelle sitä ojaa upoten sinne korviaan myöten liejuisen kuraveden roiskuessa joka suuntaan. Siis sitä oli ihan joka paikassa, koira tietysti vaihtoi väriä kokonaan, mutta myös minä olin aivan yltä päältä kurassa, sitä valui hiuksistani ja naamastani ja kaikki vaatteeni oli likaiset. Ja kotiin oli ehkä vielä kolmisen kilometriä ja vastaan tuli matkalla kaksi lenkkeilijää. He katsoivat minua lievästi sanoen pitkään... :D Mutta en tarjonnut selitystä erikoiselle ulkomuodollemme... Tosin se saattoi olla itsestään selvää... :) No, monihan käyttää mutakylpyjä kaunistautumiseen ja koira ehkä kaipasi jo muutenkin suihkua...  Mutta olin kyllä ajatellut toisenlaista sunnuntai-iltaa. Ja nyt kaiken huipuksi kiittämätön elukka mököttää minulle, kun pesin pois hänen ihanan eau de kuraojansa! :D

Eau de kuraojasta puheenollen, kosmetiikkalakkoni sujuu vaihtelevasti. Alkuvuosi oli ihan ok, jos ei lasketa Revitalashia(joka oli "pakko" ostaa) ja hajuvettä, jota en itse maksanut, koska sain sen synttärilahjaksi, sitten helmikuussa hiukan lipsuin ja nyt yritän olla ostamatta tässä kuussa enää mitään. Ja Sokoksellakin oli taas jotkut alepäivät, josta he ystävällisesti muistuttivat minua sähköpostitse joka päivä, mutta pysyin lujana! Vaikka lauantain Clarinsin tarjoukset vähän horjuttivat päätöstäni ja ehkä ihan hiukan kaduttavatkin. Mutta tulee uusia tarjouksia ja en nyt varsinaisesti tarvitse mitään. Niin ja minulla oli myös tarjouskoodi Sokokselle (sen yhden helmikuun lipsumisen seurauksena...) ja vaikka kävin siellä, en ostanut mitään! Huomenna toivottavasti tulee taas Livbox lohduksi. :)

Olen nyt kirjoittanut vähän useammin, vaikka minulle ei ole tapahtunut yhtään mitään... Tosin ei näissä minun postauksissani mitään maailmaa mullistavaa sisältöä ole koskaan ollut, mutta toivottavasti näitä ei ole ollut hirveän tylsää lukea. Periaatteeni on aika ollut vain kirjoittaa, enkä yleensä edes tiedä, mistä aion kirjoittaa, kun aloitan. Joskus tietysti on jotain teemaa, mutta yleensä en itsekään tiedä, mitä aion sanoa ja koska toinen periaatteeni on, etten täällä verkossa sensuroi itseäni, joskus tulee julkaistua vähän mitä sattuu. Minulla tosin on aina vähän sellainen tunne, että tämä on nyt se viimeinen korsi, että nyt sanoin jotain sellaista, ettei kukaan enää ikinä lue blogiani. Tai pelkään, että kun lukijat huomaa uuden postauksen, niin kaikki ajattelee, että no nyt se kerrankin sanoo jotain mielenkiintoista! ja sitten puhun kolme kappaletta hännistä ja lemmikeistä (ja lemmikkien hännistä)... Mutta poistaakseni itseltäni stressiä, kerron nyt heti, että todennäköisyys millekään kovin mielenkiintoiselle tässä blogissa on hyvin pieni... :) Pitäkää siis ennakko-odotukset hyvin alhaisina, luulen, että se toimii parhaiten meille kaikille... :)

Mutta nyt syön vielä hiukan jotain iltapalaa ja yritän mennä nukkumaan. Jos saisin vähän nukuttua univelkaa pois. :)

Hyvää yötä! :)



6 kommenttia:

  1. Ja sitten toki myös "oma apu, paras apu" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se muuten varmaan onkin! Ajattelin, että tuo kehujuttu kuulosti oudolta, mutta oli siinä enemmän järkeä kuin hännässä! :D

      Poista
  2. Just hyviä nää sun jutut ja sun tapa kirjoittaa! Kivan tempun teki koira sulle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)

      Joo en mitenkään ilahtunut... :D Hölmö hurtta! :)

      Poista
  3. Kuule, minä luen vain korkeatasoisesti kirjoitettuja blogeja, ja tämä on yksi parhaista. Sehän juuri paljastaa hyvän kirjoittajan, että tämä pystyy kirjoittamaan kiinnostavasti, vaikkei olisi järin asiaakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Minua vain vähän huolestuttaa, että ihmiset odottaa jotain enemmän ja kerta toisensa jälkeen tuotan pettymyksen... Toisaalta lukijani kyllä varmaan jo suunnilleen tietävät, mitä odottaa. :)

      Poista