maanantai 13. huhtikuuta 2015

Kevään eka...

...leskenlehti. Kuulemma niitä on ollut jo pari viikkoa, mutta tämä nyt on ensimmäinen, jonka minä näin. Luulin myös nähneeni kevään ensimmäisen käärmeen, mutta se olikin pala vaahtomuovia... Pelkään monia asioita, mutta en sentään vaahtomuovia. 



Nurmikkokin jo vihertää ja puissa ja puskissa on isot silmut. Muutama lämmin päivä ja kunnon sade, niin luulen, että  kevät on täällä. En oikein vielä tiedä, mitä mieltä siitä olen, mutta on se ainakin parempi kuin tämä ankea harmaus. Päätin viikonloppuna edistää kevään tuloa lapioimalla viimeiset lumikasat pois pihastamme, heti näytti paremmalta. Joskus lapsena päätin kaivaa "kevätkuopan", ajattelin, että jos saisin jäiseen pihaan täysin lumettoman alueen, lumi lähtisi sulamaan nopeammin muualtakin. Mutta muun jään alta valui vettä kuoppaani, joten kaivoin sitä syvemmäksi ja syvemmäksi koko päivän. Ja illalla, kun oli jo pimeää, tätini lähti meiltä kotiinsa ja putosi kuoppaani. En saanut mitenkään kehuja, vaikka olin tehnyt kovaa työtä kevään edistämiseksi koko päivän. :D 

Kissatkin ovat kevätmielellä, he jahtaavat toisiaan ja hyppivät korkealle ilmaan. Yritin saada siitä kuvaa, mutta se on mahdotonta digikameralla tai puhelimella, kun kuvan ottaminen kestää niin kauan. Se on raivostuttavaa, oli vanhanaikaisissa kameroissa sentään se hyvä puoli, että kuvan sai otettua nappia painamalla.  Nyt sen melkein jo tietää, että siinä vaiheessa, kun kuvan vihdoin saa otettua, kohde on jo ehtinyt jonnekin muualle, ainakin jos eläimistä puhutaan. Näin yksi yö sellaista untakin, että ikkunamme alla tapahtui vaikka mitä uskomatonta; karhunpoikaset leikkivät söpösti, susi ja kettu hieroivat kuonojaan yhteen ja peuraemo imetti vasaansa, mutta raivokkaasti yrityksestä huolimatta sain kuviin vain häntiä tai epäselviä läikkiä. Kasvit sentään pysyvät paikallaan, joten niistä saan joskus kuvia. :)

Tuntuu jotenkin oudolta, että vappuun on vajaa kolme viikkoa, kun ihan juuri oli joulu. En ole vielä edes pakannut ihan kaikkia joulukoristeita pois! Tosin yleensä niitä löytyy vielä juhannuksenakin, vaikka kuinka tarkkaan olisi yrittänyt etsiä. Sama juttu kuusenneulasten kanssa. Tämä kevät on kyllä mennyt niin nopeasti, yleensä minusta tuntuu, että keväät kestää loputtomiin. Nyt on luvattu todella kuumaa kesää... En oikein kestä kuumuutta, tosin se on kyllä ollut helpompaa laihtumisen jälkeen. Täytyisi saada vielä lisää painoa pois, niin se olisi vielä helpompaa. Ja sekin auttaa, ettei pukeudu villapaitaan "peittääkseen läskinsä"... Senkin olen joskus tehnyt... 

Mutta nyt pitää mennä etsimään jotain syötävää, Hyvää kevään odotusta! :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti