maanantai 27. heinäkuuta 2015

:)

Taas on vierähtänyt aikaa edellisestä postauksesta. Tämä "kesä" on taas vain kadonnut jonnekin, kuukausien vaihtumisen huomaa vain Livboksin tulosta ja kissojen punkkilääkkeestä. Olen yrittänyt laittaa sen aina kuukauden ekana päivänä, etten unohtaisi. Ja kissat tykkäävät siitä kovasti... Nykyään jo on onneksi sellaista, jota laitetaan vain niskaan, josta se leviää koko kehoon, mutta aiemmin, kun oli sellaista suihkutettavaa, kissaparat karttoivat minua vielä kaksi viikkoa suihkuttamisen jälkeenkin... :D Mutta tulipa samalla punkkisuojattua itsensäkin, sen verran he kiemurtelivat suihkutettaessa.

Oikeastaanhan se on vähän hassua, että kaikki tällaiset asiat, jotka tekee eläimen parhaaksi; punkkisuoja ja madotus ja rokotukset ja koirani pesu, ovat eläimen näkökulmasta varmaan silkkaa ilkeyttä. Se, että otan eläinparan kiinni ja tiputan jotain märkää niskaan tai pakotan nielemään jotain pahanmakuista ja tai kastelen ja vaahdotan koko koiran, tuntuu heistä varmasti täysin tarpeettomalta. Joskus, kun kollia jouduttiin lääkitsemään päivittäin pidemmän aikaa, kesti todella kauan, ennen kuin hän lakkasi pelkäämästä meitä. :)

Sairaana ollut kissa voi muuten jo hyvin, mutta en lopultakaan oikein saanut selville, mikä häntä vaivasi. Maanantaina hän oli jo ihan tavallinen. Onneksi, hän on aivan ihana kissa!

Olen ollut ihan hirveän väsynyt, olen helposti nukkunut kaksitoistakin tuntia yössä. Tuntuu, että päivät on kauhean lyhyitä, kun nukun niin paljon. Olen nyt voinut muuten paremmin, mutta jätin välistä yhdet hautajaiset, koska pelkäsin, miten ne vaikuttaisivat minuun. Vainaja ei ollut minulle mitenkään läheinen, hädin tuskin tunsin häntä (enkä ymmärrä, miksi minut edes kutsuttiin!), mutta kun hautajaiset oli sisätiloissa, en mennyt sen kamalan kidutusmusiikin takia. Luulisi, että kaikilla on hautajaisissa tarpeeksi kurja olo ilman sitä kammottavaa musiikkiakin! Muutenkin, kuollut oli äitini serkku, he olivat samanikäisiä ja hän myös muistutti kaikista äitini lukuisista serkuista eniten äitiäni, joten pelkäsin, että ahdistuisin hautajaisista pahemminkin.

Olen kuitenkin alkanut taas nauttia suihkussa käymisestä, mitä pidän yhtenä merkkinä siitä, että lääkitys korjaa aivojani. Ennen aina rakastin suihkussa käyntiä, mutta viime vuosina se on ollut pelkkä velvollisuus. En kyllä tiedä, onko sekään terveen ihmisen merkki, että pitää suihkussa käymisestä niin paljon, että kertoo siitä blogissaan...! :D Mutta se on taas yksi niitä asioita, joita en aiemmin tajunnut oireeksi masennuksestani, luulin vain kasvaneeni aikuise(mma)ksi. Turha toivo, ilmeisesti! :D

Aamulla heräsin siihen, että posti tuli ja kuulin avoimesta ikkunasta, kun postinkantaja sanoi äidilleni, ettei paketti mahdu laatikkoon. Nousin sitten kohta ylös ja kysyin äidiltä jotain postista ja hän sanoi, ettei se ole vielä tullut. Tajusin, että olinkin vain nähnyt unta. Äiti lähti ulos tekemään jotakin juuri, kun posti oikeasti tuli. Ja postinkantaja sanoi, että hänellä on paketti, joka ei mahdu laatikkoon! Ei tämä nyt mikään hirveän yliluonnollinen enneuni ole, mutta hauska sattuma kuitenkin! Ensi kerralla voisin tosin nähdä enneunen jostain hieman mielenkiintoisemmasta, kuten vaikka loton voittorivistä...

Huomenna minun pitäisi olla lapsenvahtina ja minua vähän ahdistaa se. Lapsi on aivan ihana, herttainen ja kiltti ja hyvinkasvatettu, mutta hänellä on paha puhevika ja ymmärrän ehkä yhden kymmenesosan siitä, mitä hän sanoo... Olen vahtinut häntä joskus ennenkin, enkä koskaan tiedä, mitä hän haluaa ja hän turhautuu minuun, koska en ymmärrä. Ja se on jotenkin hirveän uuvuttavaa, koska kulutan koko ajan ihan hirveästi energiaa siihen, että yritän saada hänen puheestaan selvää ja hänen kanssaan on siksi myös vaikea tehdä mitään. Toivottavasti äitini ehtii auttaa, hän ymmärtää pojan puhetta paljon paremmin kuin minä.

Joskus kun olin nuori, tuttavaperheessäni oli vammainen jo silloin aikuinen poika ja aina, kun hän näki minut, hän tuli juttelemaan ja voin sanoa, etten koskaan ymmärtänyt keskustelusta mitään muuta kuin "hei":n. Minä sitten vain hymyilin ja nyökkäilin, mitä muutakaan siinä voi tehdä?! Minulla ei ole aavistustakaan, mistä hän minulle puhui! Mutta hän vaikutti ihan tyytyväiseltä reaktiooni, joten kai hän sitten sanoi jotain sellaista, mikä ei vaatinut vastausta.

En tiedä, miten muut sen kokee, mutta olen jo tavallisessakin keskustelussa jännittynyt ja tietoinen itsestäni, joten kun joudun keskustelemaan ihmisen kanssa, jonka puhetta en ymmärrä, koen sen ahdistavaksi. Eikä se varmaan lapsellekaan kivaa ole, en taida olla hänen ensisijainen valintansa hoitajaksi. Mutta jospa me jotenkin selviytyisimme. :)

Mitähän muuta... Minun oli tarkoitus tehdä jonkinlainen kuvapostaus, jossa olisi asioita, jotka liittyvät kesääni, mutta kun tämä kesä nyt on ollut niin sateinen, etten ole oikein voinut tehdä niitä tavanomaisia kesäasioita. Mutta katsotaan, jos jotain keksisin. :)

Kohta on jo elokuu, eikö ole ihan uskomatonta?! Toivottavasti edes elokuu olisi lämmin, jopa minulle riittää jo sade! :)

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

:)

Perjantaina tuoksui ensimmäisen kerran syksyltä ja nyt on koko viikonloppu sujunut syksyisissä tunnelmissa. Kummallista, kun ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin olin todella positiivisella mielellä kesän suhteen ja ei sitä nyt sitten tullutkaan. Vain sadetta ja sadetta ja sadetta. Toivottavasti edes elokuu olisi lämmin. Minulla on uudet bikinitkin ja hehkeä näky menee ihan hukkaan, kun en voi viettää aikaa pihalla biksuissani... :) Tai sitten satunnaiset ohikulkijat eivät tiedäkään, mikä tuuri heillä kävi, kun oli kylmä kesä. :)

Omat tunnelmani ovat olleet aika alakuloiset, olen taas herännyt joka aamu aikaisin ahdistukseen, jolle minulla ei ole ainakaan mitään tietoista syytä. Se on raivostuttavaa! Joka kerta, kun kuvittelen että ehkä ahdistus on lopullisesti ohi, se ilmoittaa itsestään. Eihän tämä toki ole mitään verrattuna pahimpiin aikoihin ja kestän sen kyllä, mutta alkaisi jo riittää. No, onneksi se on edes kausittaista ja menee varmasti taas ohi, kuten ennenkin. Olin vain jo miettinyt, että ehkä jossain vaiheessa voisin mennä puhumaan lääkärin kanssa lääkityksen lopettamisestakin, mutta se taitaa nyt olla vielä liian aikaista.

Viime yö meni rattoisasti oksennuksia siivotessa, keskimmäisellä kissalla kun oli joku mystinen tauti. Ensin hän nukkui loputtomiin ja luulin, että hänellä on jalka kipeä, mutta aamuyöllä nukuttuaan 20 tuntia putkeen hän alkoi oksentaa. Aina kun sain edellisen siivottua, uudelleen. Onneksi täysin eläinten normaalin käyttäytymisen vastaisesti vain kerran matolle. Ajattelin jo, että aamulla on pakko yrittää saada päivystävä eläinlääkäri kiinni, mutta tänään hän on tuntunut voivan paremmin, joten ellei hän huomenna vaikuta täysin terveeltä, vien hänet sitten huomenna vakituiselle eläinlääkärilleni. Nyt illalla hän jo hiukan söikin ja olen koko päivän laittanut hänelle ruiskulla vettä suuhun, ettei hän kuivuisi. En ymmärrä miksi kaikki eläinten sairastuminen tapahtuu aina viikonloppuna! Aina! Ja kun ei aina sitä päivystävää eläinlääkäriäkään  täällä korvessa saa niin vain kiinni. Kerran jouduimme viemään koiran jollekin eläkkeellä olevalle 8kymppiselle papparaiselle, josta kuulimme jonkun kumminkaiman kautta. Ei silti, kyllä hän koiran hoiti ihan kunnialla. Ja kerran jouduin itse laittamaan käteni kanan sisälle, rikkomaan jumiin jääneen munan ja sitä ympäröivät kalvot, jotta se saatiin ulos sieltä. Silloinkin oli lauantai, eikä eläinlääkäri ehtinyt auttaa, joten hän neuvoi minulle, miten se tehdään itse. Eipä siinä... Nyt ainakin tiedän, että kanoilla on todella korkea ruumiinlämpö... En vain ymmärrä, että miten on mahdollista, että eläimet aina sairastuu tai loukkaa itsensä viikonloppuna tai loma-aikaan.

Olen itsekin ollut aivan käsittämättömän tapaturma-altis tänä kesänä, olen kolhinut itseäni päästä varpaisiin. Olen lisännyt lukuisia palovammoja jo ennestään laajaan kokoelmaani ja minussa on jatkuvasti kuhmuja, mustelmia ja naarmuja. En tiedä, mikä minua vaivaa... Ehkä eläinlääkäri tutkii minut samalla kun kissankin...

Myöskin tv:n katseluni on laskenut ihan minimiin ja se harmittaa minua, koska olen aina rakastanut tv-sarjoja. Ennen tuli melkein joka ilta jokin sarja, mitä seurasin. Tällä hetkellä ei tule mitään muuta kuin Criminal Minds. Joka on kyllä yksi suosikeistani, mutta ainakin viimeksi onnistui ärsyttämään minua ihan tosissaan. Minullahan on todella kummallinen muisti ja varsinkin tv-sarjojen tapahtumat jäävät hyvin mieleeni ja minua on aina häirinnyt, että sarjoissa on pieniä virheitä tai ristiriitaisuuksia aiemmin kerrotun kanssa. Uppoudun niin syvälle hyviin sarjoihin, että minua todella ärsyttää pienet virheet. Joten sille, miten paljon minua ärsyttää suuret virheet, ei taida olla edes sanoja. Huomasiko kukaan muu sarjaa seurannut, miten paljon ristiriitaisuuksia viime keskiviikon jaksossa oli aiemmin Garciaa käsitelleeseen jaksoon verrattuna? Ensinnäkin jaksossa, jonka nimikin oli Penelope, Hotchnerilta kysyttiin, "tietääkö hän, miten Garcia päätyi FBI:hin?" Hän ei tiennyt, mutta nyt se muka olikin hän, joka Garcian palkkasi. Samoin jossain toisessa jaksossa Morgan kysyi Reidiltä(jolla muuten pitäisi olla täydellinen muisti, mutta hän muisti Garcian nimen väärin...), kuka uusi tyttö on, mutta nyt Morgankin oli paikalla, kun Garcia palkattiin. Ja vielä sekin, että Garcia kertoi asuneensa kadulla FBI:n löytäessä hänet, mutta nyt hän olikin parisuhteessa. Miksi sitten tehdä kokonainen jakso, joka syventää taustatarinaa, jos ne ovat ihan tuulesta temmattuja tai jos ei ole edes vaivauduttu katsomaan sitä aiempaa jaksoa?! Oletan, että kyseessä on eri käsikirjoittajat, koska eivät kai he omia kirjoituksiaan unohtaisi! Tietysti sekin on mahdollista, että minä otan fiktiivisen tv-sarjan fiktiivisen hahmon menneisyyden hiukan liian vakavasti, mutta... Ei kun ei, olisivat he edes voineet katsoa sen edellisen jakson! :)

Enkä edes ala puhua siitä, miten paljon minua ärsyttää se, että nykyään sarjoista ei näytetä kokonaisia tuotantokausia, vaan pari jaksoa siellä täällä. Tai siitä, miten raivostuttavaa on, ettei ohjelmatiedoissa lue, onko kyseessä uusinta vai uusi jakso!

Mutta jos jollakin on suositella minulle jotain tv-sarjoja katsottavaksi, niin vinkkejä otetaan vastaan. :) (Ei mitään romanttista, mutta kaikki muu käy). :)


ps. En ole edelleenkään kuullut arvonnan voittajasta, enkä nyt oikein tiedä, miten toimisin sen suhteen...?

torstai 9. heinäkuuta 2015

Buzzausta: Veet Spawax

Jos voi jokin tuote osua oikealle ihmiselle testattavaksi, niin Veet:in Spawax minulle. Minä nimittäin olen kokeillut karvanpoiston saralla kaikkea. Ja kun sanon kaikkea, tarkoitan myös esimerkiksi noin 500 markkaa maksanutta laitetta, jossa kiedottiin sähköjohtoja ja niihin liitettyjä lappuja säärten ympärille ja josta ei ollut kerta kaikkiaan mitään hyötyä ja jonkinlaisia akkuun liitettyjä pinsettejä, joiden piti tuhota karvatuppi lopullisesti, joista ei ollut tippaakaan enempää hyötyä kuin tuosta toisestakaan laitteesta. Olen viettänyt satoja tunteja elämästäni poistaen karvoja ja tuskaillen karvaisuuttani ja suunnitellen, milloin minun pitää poistaa karvat, että ne edes sen yhden tarpeellisen päivän kulloinkin ovat poissa. Vaikka useimmiten poistan karvat menetelmällä, jolla ne lähtee pois juurineen, uusi sykli alkaa aina kasvaa saman tien, eikä täysi karvattomuus kestä paria päivää pidempään. Epilaattoreita mainostettaessa usein sanotaan, että karvankasvu loppuu kokonaan noin vuodessa. Olen nyt epiloinut (tai muilla keinoilla poistanut karvat juurineen) 22 vuotta, enkä ole huomannut mitään vähenemistä karvankasvussani. Minulle karvat ovat suuri ongelma ja harmin aihe elämässäni. Joten, kun kauppoihin tulee uusi tuote, olen siitä vähintäänkin hyvin kiinnostunut ja kun Buzzadorilta tarjottiin tilaisuutta kokeilla Spawax -laitetta, tartuin innolla tilaisuuteen.


Pakkauksessa tuli vahanlämmitysastia ja 6 vahakiekkoa. Kiekkoja on saatavilla kahdessa eri tuoksussa, omani tuoksuivat jasmiinilta. En oikeastaan tiedä, miltä jasmiinin pitäisi tuoksua, mutta luotan, että tältä se tuoksuu. :) 


Kiekot laitetaan astiaan, kansi päälle, töpseli seinään ja puolen tunnin kuluttua vaha on käyttövalmista. Tähän saakka olin hyvin vaikuttunut.



Yksittäinen karvojenpoistokerta on minulle tunteja kestävä operaatio, jolloin linnoittaudun kylpyhuoneeseen ja otan eväiksi vähintään vesipullon ja joillain menetelmillä poistaessa myös esimerkiksi lukemista, koska uudelleenlämmitys vie aina aikaa. Ja otetaankin ensin esille tämän tuotteen aivan valtava plussa eli lämmityssysteemi. Vaha lämpenee astiassa sopivan lämpimäksi ja myös pysyy lämpimänä. Ensimmäistä kertaa elämässäni käytin vahaa ilman yhtäkään palovammaa. Vaha ei edes ollut kuumaa, vain lämmintä. Lisäksi lämmitysastia osaa itse tehdä vahasta sopivan lämmintä, yleensähän vahaamisessa ja sokeroinnissa valtaosa ajasta kuluu odottelemiseen, kun massaa pitää uudelleenlämmittää ja sitten odotella liian kuumaksi lämmitetyn vahan tai sokerimassan jäähtymistä.


Vahaa levitetään iholle lastan avulla, mitään kangasliuskaa ei käytetä. Tarkoitus olisi levittää 2-3 milliä paksu kaistale, jonka toinen pää on hieman paksumpi, jotta siitä saisi otteen. Sen jälkeen odotetaan, että vaha kuivahtaa ja vedetään se irti karvojen kasvusuuntaa vastaan. Ensimmäinen iholle laittamani liuska ei irrottanut kun pari karvaa, joten sopivaa paksuutta joutui hiukan harjoittelemaan. Senkin jälkeen tehokkuus vaihteli, mutta kertaakaan en saanut irti kaikkia karvoja yhdellä vedolla. Ohjeissa sanottiin, että samaa ihoaluetta ei saa vahata kahdesti, mutta koska kaikissa vastaavissa tuotteissa sanotaan niin ja koska aina jätän moiset ohjeet huomiotta, vahasin niin monta kertaa, kun täytyi. En suosittele samaa kenellekään, mutta minulle siitä ei kuitenkaan ollut mitään haittaa. Vahaus ei myöskään sattunut, mutta kuten sanottu, olen nyhtänyt karvojani irti juurineen 22 vuotta, enkä muutenkaan ole kovin kipuherkkä, joten tämä on vain oma arvioni. :)

Vaikka lämmityssysteemi oli aivan loistava idea, vaha ei ollut ihan niin hyvää, kuin olisin toivonut. Ehkä osa ongelmaa oli se, että minulla on paksut karvat ja vaha kenties toimisi paremmin hentoihin karvoihin, mutta yksittäinen vahaliuska irrotti maksimissaan 70 prosenttia alueen karvoista. Värväsin sitten yhden serkuistani koekaniiniksi jäljelle jääneille kahdelle kiekolle, hän on suhteellisen normaalikarvainen (:D), mutta emme ihan täydellistä tulosta saaneet hänenkään sääriinsä, joskin ehkä hiukan paremman. En tiedä, oliko ongelma tekniikassa, mutta jos vahaa ei saisi käyttää kahdesti yhdelle ihoalueelle, tämän jälkeen joutuu joka tapauksessa vielä sheivaamaan, joten...

En myöskään saanut irti kokonaisia liuskoja, vaan liuskat katkeili ja halkesi pituussuunnassa ja vahaa jäi paljon iholle. Ja sitä ei ihan helpolla irrotettukaan! Ohjeissa neuvottiin poistamaan vaha vauvaöljyllä, mutta ajattelin Aqualan Oil:in käyvän tarkoitukseen ihan yhtä hyvin. En tiedä, olisiko vauvaöljy toiminut paremmin, mutta Aqualan Oil ei kyllä kauheasti auttanut, hankasin lopulta hankaussienellä vahan irti sääristäni.

Sitten se ällöttävä tunnustus... Minä myös uudelleenlämmitin vahan lukuisia kertoja. Sokerimassanhan voi lämmittää niin monta kertaa kuin tarvitsee ja koska säärille tarkoitetut neljä kiekkoa eivät minulla riittäneet mihinkään, päätin kokeilla, voisiko vahan lämmittää uudelleen. Uudelleenlämmitys kesti kymmenisen minuuttia ja en kyllä huomannut tehossa mitään eroa, vaikka lämmitin vahan monta kertaa. Käyttämättömän vahan olisi saanut jättää astiaan seuraavaa kertaa odottelemaan, mutta koska seassa oli karvojani, halusin puhdistaa laitteen. Lämmin laite lähti öljyllä helposti puhtaaksi, mutta kovettuneen vahan poistaminen ei ollutkaan mikään pikkujuttu.  Olen jo pari vuotta käyttänyt vain epilaattoria ja sitäkin ennen lähinnä sokeria, joten en huomannut suojata kylpyhuoneen lattiaa mitenkään... Sokerimassahan lähtee ihan vedellä, mutta tämä ei todellakaan lähtenyt. Lasta on vieläkin likoamassa öljyssä, en jaksanut enää yrittää ja kylppärin lattialle jäi lopultakin pari vahaklönttiä, onneksi ilman karvojani. Muistakaa siis suojata ympäristö, jos kokeilette laitetta!

Laitoin vahan lämpenemään kahdelta ja kuuden aikaan aloin siivota sotkua, siinä välillä sain aikaan kaksi suhteellisen karvatonta säärtä. Olisin kuitenkin samassa ajassa epiloinut koko kehoni ja samalla säästynyt siivousurakalta. Jos tykkää käyttää vahaa karvojen poistoon, tätä kannattaa ehdottomasti kokeilla, mutta epiloinnin kilpailijaksi tästä ei minun kohdallani ollut. Lämmitysastia on aivan loistava ja aion kokeilla sitä sokerimassan lämpimänä pitämiseen, mutta vahakiekot olivat nyt vähän pettymys tai sitten minulla (ja serkullani) vain oli vääränlaista karvoitusta. 

Hintaa aloituspakkauksella on 45,50 € ja lisävahapaketti maksaa 17, 90 €. Toivon, että vahaa vielä kehitellään eteenpäin, koska kuten ehkä tulikin jo selväksi, tuo lämmitysastia on aivan valtava parannus aiempaan mikrossa tai vesihauteessa lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen ja uudelleenlämmittämiseen ja uudelleenjäähdyttämiseen. Veet:illä kuitenkin on hyvää vahaa, joten en tiedä, miksi en näillä kiekoilla saanut aikaan läheskään yhtä hyvää tulosta. Tai eikö tähänkin olisi yksinkertaisesti voinut laittaa samantapaista vahaa? Joka tapauksessa olen edelleen iloinen, että sain kokeilla tätä ja jos vahaamisesta tykkää karvanpoistokeinona, kannattaa tämä ostaa vaikka vain saadakseen tuon lämmitysastian. Ja voi olla, että minulla ja sukulaisillani on liian paksut karvat tarkoitukseen, joten vahakin voi toimia muilla paremmin. :) 

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Vihdoinkin lämmin!

Ennusteiden mukaan nämä olisivat olleet kesän ainoat helteet, joten olen yrittänyt nauttia niistä parhaani mukaan. Onneksi on ollut niin tuulista, ettei ole ollut epämiellyttävän kuuma. Tosin viime yönä oli jo niin lämmin, että oli vaikea saada nukutuksi. Nukuin levottomasti ja heräilin koko ajan ja kerran herätessäni olin vakuuttunut, että etuhampaani olivat kadonneet. Yritin sormillakin kokeilla, mutta ei niitä ollut. Ihan nousin ylös etsimään niitä. :D Se oli hassua, koska lopulta olin ihan hereillä, mutta silti minusta tuntui siltä kuin etuhampaani olisivat poissa. :D Mutta kyllä ne nyt aamulla paikallaan olivat. :)

Tein hesarin nettisivuilla testin, jossa kysyttiin selviäisinkö autokoulun teoriakokeista: 


Jep.  :D 

Paarmat ovat muuten saapuneet ja voi että ne purevat kipeästi! Saan jonkinlaista kieroutunutta tyydytystä siitä, että ne ovat niin tyhmiä ja hitaita, että ne ehtii aina tappaa. Tosin se tyydytys on kadonnut siihen mennessä, kun on sisällä ja jäljellä on vain sääret täynnä kutisevia patteja. 

Ja arvonnassa olisi nyt todella hyvät mahdollisuudet, käykäähän osallistumassa. :) Arvonta on siis voimassa huomiseen kello 12.00. Ja jos joku epäröi siksi, että haluaa säilyttää anonymiteettinsä, niin minulla ei ole käytössä mitään vakoiluohjelmia eli sinne voi osallistua kirjautumatta tai ihan uudella nimimerkillä. :) 

Illalla saunaan ja äidin lastenaltaaseen pulikoimaan, vesikin on vihdoin lämmintä! :)

Hyvää viikonloppua! :)