sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Hyvää Ystävänpäivää! :)

Jospa nyt yrittäisin vähän kirjoitella, jotta näen, mitä pääni siitä tykkää. Olen voinut loppuviikon ihan hyvin, mutta olen vältellyt kaikkea, mikä aiheuttaa migreeniä. Nyt kuitenkin jo eilen illalla katselin tv:tä ja ainakin yritän nyt palata normaaliin arkeen. Kirjoittelin myös sen uudenvuodenlupauspostauksen melkein loppuun, se tulee alkuviikosta.

Viime vuosista viisastuneena olen tänä vuonna pysynyt poissa lehtien nettisivuilta ja olenkin ihan positiivisella mielellä ystävänpäivän suhteen. Ongelma ei sinällään ole ystävänpäivä, minusta ystävyyttä pitääkin juhlistaa, mutta minua ahdistaa se, miten aihetta käsitellään mediassa ja blogeissakin. Jutut siitä, miten kukaan nyt ei vain yksinkertaisesti voi selvitä elämästä ilman ystäviä tai "20 ystävää, jotka jokainen tarvitsee", tuntuvat ikäviltä. Pahin, minkä olen lukenut, oli blogikirjoitus, jossa bloggaaja kirjoitti siitä, miten rakkaus on sellainen asia, jota on kaikilla. ?!? Hän ilmeisesti tarkoitti romanttista rakkautta, mutta ei tarvitse edes mennä Suomen rajojen ulkopuolelle löytääkseen ihmisiä, joita ei  kukaan ole koskaan rakastanut, ei edes vanhemmat. Ja kaksikymmentä ystävää?!! Minulla on parhaimmillaan ollut kolme yhtäaikaista ystävää ja jo heidän kesken oli vaikeaa jakaa aikansa! Onko jollakin oikeasti 20 ystävää? Kavereita toki, mutta ystäviä? Eipä silti, iltalehden journalismi kyllä saa muutenkin harkitsemaan itsemurhaa säännöllisin väliajoin, niin masentavia heidän juttunsa ovat. En tiedä, mikä tarve heillä on saada ihmiset tuntemaan itsensä friikeiksi. Tai ehkä se ei ole heidän tarkoituksena, mutta vain aiheuttaa minulle sen, koska olen friikki. No, olen löytänyt ainakin viisikymmentä syytä, miksi elämäni ei ole elämisen arvoista ja minulle on selvinnyt, että olen tehnyt suurimman osan arkisista asioista "aina väärin". Ehkä en kuitenkaan vaivu masennukseen siksi, etten kuulemma osaa pestä pyykkiä, hampaitani tai käydä  suihkussa oikein. :)

Ystävänpäivä kuitenkin aina saa minut miettimään omaa tilannettani.  Lueskelen aina välillä yhtä  blogia, jonka kirjoittajalla ei myöskään ole ystäviä ja joka ei ymmärrä, mistä se johtuu. Mutta hän on todella aggressiivinen ja jyrkkä mielipiteissään ja usein suorastaan ilkeä ja hän myös vastaa oman bloginsa kommentteihin todella törkeästi ja käy myös muiden blogeissa kommentoimassa vähän mitä sattuu. Jos hän toimii niin myös oikeassa elämässä, syytä yksinäisyydelle ei tarvitse kaukaa hakea. Se kuitenkin saa minut miettimään, että onkohan minun yksinäisyyteni syyt yhtä itsestään selviä muille ihmisille, mutta minä itse en kykene niitä näkemään.  En tarkoita, ettenkö näkisi vikoja itsessäni, mutta onhan muissakin ihmisissä vikoja ja silti heillä on ystäviä. Toisaalta olen kyllä todella tottunut olemaan yksin, enkä osaa enää oikein kuvitellakaan, millaista olisi, jos olisi ystäviä. Luulen, että olen vihdoin onnistunut hyväksymään yksinäisyyteni. Tai ainakin minusta on jo pitkään tuntunut, että olen ihan aidosti onnistunut luopumaan toivosta. Yksi uudenvuodenlupauksistani onkin unelmista luopuminen, mutta siitä lisää lupauspostauksessa. :)

Muuten ei oikein kuulu uutta, olen taistellut migreeniä vastaan, joten olen elänyt vielä normaaliakin virikkeettömämpää elämää. Ja yrittänyt saada unirytmiäni järkeväksi. Aloin ehkä kaksi viikkoa sitten katsoa Broadchurch:ia yhtenä  iltana ja sehän oli niin hyvä, että katsoin saman tien kaikki jaksot, mikä kesti noin viiteen aamulla. Täytyy kyllä sanoa, että britit hallitsee tämän homman, melkein varmuudella brittiläinen tv-sarja osoittautuu todella hyväksi! Minullahan kävi viime keväänä samalla tavalla niin ikään brittiläisen Fortituden kanssa, sekoitin unirytmini pitkäksi aikaa, kun en vain pystynyt lopettamaan katsomista. Ja kuten olen monta kertaa täälläkin mainostanut, rakastan brittiläisiä komediapaneeliohjelmia! Muutenkin englantilainen huumori vain toimii minulla, kerta kaikkiaan inhoan suomalaisia ja amerikkalaisia stand up -esiintyjiä, mutta brittien joukossa on vaikka kuinka monta, jotka ovat minusta aivan hulvattomia.

Mutta menen nyt taas ulkoilemaan, siellä on kyllä jälleen kerran kurja ilma. :/ Olen niin korviani myöten täynnä huonoa säätä, minusta tuntuu, että siitä on ikuisuus, kun on ollut hyvä  sää! Tosin koirani on riemuissaan, kun on lunta, hän kaivaa isoja kuoppia ja ryömii pitkin pihaa (hän tykkää yleensäkin ryömiä, en tiedä miksi). Minusta vain yksi Suomen parhaista puolista on toisistaan eroavat vuodenajat, mutta nykyään kaikkina vuodenaikoina sataa vettä. Rakastin ennen sadetta, mutta jopa minä olen saanut tarpeekseni!

Mutta nyt siis ulos kuitenkin! :) HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ! :)

Ai niin;  sain vihdoin sieltä HBO:lta viestin, että "he eivät ole onnistuneet selvittämään, mikä meni vikaan, mutta saan rahani takaisin". Vähän huvituin tästä viestistä, kun heiltä siis vei kolme kuukautta yrittää selvittää, mikä meni vikaan, vaikka kerroin sen heille heti ekassa viestissäni ja siltikään he eivät kuulemma onnistuneet saamaan sitä selville. :D Mutta sain sentään rahani takaisin. :)

2 kommenttia:

  1. Kiitos tiedosta! Juuri pari päivää sitten mietin, että mitenköhän tässä jutussa oikein lopulta kävi :D. Minä olen muuten tosi kyllästynyt tuollaisiin tyhmiin asiakaspalveluviesteihin. Olen alkanut vastata niihin senkin jälkeen, kun asia on periaatteessa selvitetty. Siis tuohon viestiin olisin esimerkiksi vastannut, että "Miten niin ette onnistunut selvittämään. Minähän selitin teille..." tai jotain vastaavaa. Ihan liian usein tuntuu siltä, että asiakaspalvelussa ei lueta kunnolla viestejä ja vastataan väärin. Vaikka käyttäisi selkokieltä ja numeroisi kysymykset, niin silti ei saa vastausta asiaansa. Nykyään niin moni asia hoidetaan sähköpostin välityksellä, että siihen pitäisi kyllä yrityksessä panostaa.

    Mahdollisille asiakaspalvelijoille, jotka tätä blogia lukevat, tiedoksi, että kiitän kyllä, kun saan hyvää palvelua :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäin miettimään, että olikohan nuo tyypit suomalaisia... He eivät sinällään kirjoittaneet väärin, mutta jotenkin oudosti. Ja heiltä tosiaan vei kolme kuukautta yrittää selvittää jotain, jonka kerroin heti ekassa viestissä, joten... :D Mutta vastasin heille kyllä, että selitin heti aluksi, mitä tapahtui ja toki myös kiitin siitä, että sain rahani takaisin. :)

      Poista